Corollary discharge -signaalin vaikutus kohteen sijainnin havaitsemiseen silmänliikkeiden jälkeen Parkinsonin taudissa
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Pystyäksemme suorittamaan mitä tahansa liikkeitä sujuvasti aivojemme täytyy seurata,
minkälaisia liikkeitä olemme suorittaneet niitä ennen. Liikkeiden seurannan oletetaan
perustuvan corollary discharge -signaaliin (CD-signaali). CD-signaali on motorisista
käskyistä lähetettävä kopio, joka tiedottaa muita aivoalueita tapahtuvasta liikkeestä.
Silmänliikkeiden CD-signaalit auttavat aivoja hahmottamaan, mitkä näköärsykkeet
johtuvat omista silmänliikkeistä ja mitkä taas ulkomaailman kohteiden liikkeistä.
Silmänliikkeiden CD-signaali kulkee talamuksen kautta muille näköhavaintoa
käsitteleville aivoalueille. Talamuksen toiminta häiriintyy Parkinsonin taudissa, joten on
mahdollista, että myös CD-signaali häiriintyy Parkinson-potilailla. Tässä tutkimuksessa
selvitettiin, arvioivatko Parkinson-potilaat kohteen sijainnin virheellisesti
silmänliikkeiden jälkeen, koska CD-signaali ei heillä toimi normaalisti. Lisäksi
oletuksena oli, että CD-signaalin häiriintyminen aiheuttaa myös muita ongelmia näön
vakaudessa, joten tutkimuksessa kartoitettiin kyselylomakkeella, kokevatko Parkinsonpotilaat
terveitä kontrollikoehenkilöitä enemmän näön vakauteen liittyviä oireita.
Tutkimukseen osallistui kokonaisuudessaan 18 Parkinson-potilasta ja 15 tervettä
kontrollikoehenkilöä. Silmänliikeanalyyseissä oli mukana 14 Parkinson-potilasta ja 11
kontrollikoehenkilöä. Koehenkilöt suorittivat kaksoissakkaditehtävän, jota on käytetty
paljon tutkittaessa CD-signaalin yhteyttä silmänliikkeiden ohjaukseen. Tässä
tutkimuksessa perinteinen kaksoissakkaditehtävä muutettiin muistinvaraiseksi tehtäväksi.
Koehenkilöille esitettiin tietokoneen ruudulla kaksi ärsykettä, joiden esityspaikkoihin
heidän tuli muistinvaraisesti siirtää katse ärsykkeiden kadottua näytöltä.
Kaksoissakkaditehtävän oletuksena on, että jos koehenkilö ei pysty huomioimaan
ensimmäisen silmänliikkeen aiheuttamaa muutosta katseen sijainnissa, silmänliike
toiseen kohteeseen epäonnistuu. Hypoteesina oli, että häiriintyneen CD-signaalin takia
Parkinson-potilaiden fiksaatiot ovat toiseen kohteeseen terveitä koehenkilöitä
epätarkempia muistinvaraisessa koetehtävässä. Tutkimuksessamme ei havaittu eroja
Parkinson-potilaiden ja terveiden kontrollikoehenkilöiden välillä toiseen kohteeseen
tehdyissä fiksaatioissa. Ensimmäiseen kohteeseen tehdyt fiksaatiot olivat Parkinsonpotilailla
kuitenkin enemmän kohteesta vajaita kuin terveillä koehenkilöillä. Parkinsonpotilaat
eivät myöskään raportoineet näön vakauteen liittyviä oireita
kontrollikoehenkilöitä enempää. Jatkotutkimus Parkinson-potilaiden sisäisestä liikkeiden
monitorointijärjestelmästä on kuitenkin tärkeää ja auttaa ymmärtämään paremmin
Parkinsonin taudin motoristen oireiden vielä osittain epäselviä syitä. Myös Parkinsonpotilaiden
silmänliikkeitä olisi hyvä jatkossa tutkia enemmän, sillä silmänliikkeitä on
ehdotettu jopa Parkinsonin taudin biomarkkeriksi.