Mutta eihän Suomessa ole korruptiota! : Kriittinen katsaus korruption rakenteellisiin ilmenemismuotoihin rikosoikeudellisessa viitekehyksessä; de lege ferenda

Abstract

Suomea on perinteisesti pidetty matalan korruption maana ja olemmekin sijoittuneet hyvin muun muassa Transparency Internationalin korruptiomittauksissa. Vaikka lahjusrikossyytteet ovat Suomen mittakaavassa harvinaisia, ei voida kuitenkaan vetää sitä johtopäätöstä, ettei Suomessa esiintyisi korruptiota lainkaan. Suomessa korruptio ilmenee näkymättömämpänä, rakenteellisena, kuten esimerkiksi epäeettisinä hyvä veli -verkostoina ja pyöröovi-ilmiönä. Tutkielmassa selvitetään, miten rakenteelliseen korruptioon on lainsäädännöllisesti puututtu ja tulisiko siihen ylipäänsä puuttua. Aihe on ajankohtainen, sillä korruptioon ja sen rakenteelliseen ilmenemismuotoon liittyvät kysymykset voidaan katsoa aina olevan ajankohtaisia, osuuhan korruptiorikokset yhteiskunnan ytimeen: luottamukseen ja demokratiaan, Tutkielman de lege lata -osiossa käytetään metodina rikoslainoppia ja näytetään korruption sekä rakenteellisen korruption kuuluvan osaksi talousrikosoikeutta. Tutkielman de lege ferenda -osiossa käytetään oikeussosiologista/kriminologista lähestymistapaa ja nostetaan esille myös peloteteoria ja rationaalisen valinnan teoria. Tutkielma on siten lainopillinen, mutta myös kriminaalipoliittisesti orientoitunut. Tutkimus pyrkii kokonaisvaltaisesti hahmottamaan, kontekstualisoimaan ja problematisoimaan rakenteellista korruptiota. Tutkimustulosten valossa abstraktiin asiaan on vaikea puuttua, sillä kyse on usein enempi moraaliseettisesti arveluttavista toimista ja -konflikteista, kuin lainvastaisista toimista. Yksi poikkeus löytyy: virkamieslain muutos vuodelta 2022, joka asettaa vuoden karenssiajan eräille valtionhallinnon ja Puolustusvoimien korkeimmille virkamiehille. On selvää, että räikeimpiin tapauksiin onnistutaan puuttumaan nykyisen rikoslainsäännöksen puitteissa. Tiukennukset vaatisivat huomattavasti syvempää dataa siitä, miten nykyiset rikossäännökset toimivat, kartoituksen miten muuten asiaan voisi puuttua sekä punninnan mahdollisista haittavaikutuksista. Tutkielmassa esitetyn perusteella valvontaa sekä vaalirahoituksen alkuperän selvittämistä tulisi parantaa ja selvittää, tulisiko valvontaa varten perustaa oma organisaatio. Lisäksi ongelmalliset kaksoisroolit tulisi poliitikoilta kieltää, samoin heidän edustamisensa ja elinkeinoelämän intressien ajaminen osuuskuntavaltuustoissa. Politikkojen kohdalla tulisi kiinnittää huomiota myös kansainväliseen kontekstiin, sillä korruptioon voi törmätä myös muun muassa EU:ssa.