Glyfosaattialtistuksen (Roundup® Flex) vaikutukset japaninviiriäisten (Coturnix japonica) maksaan ja alkioihin

Abstract

Glyfosaatti on rikkakasvien torjuntaan eniten käytetty tehoaine maailmanlaajuisesti. Glyfosaatin tunnetuin kauppanimi on Roundup, joka on laajakirjoinen ja epäselektiivinen rikkakasvien torjunta-aine. Glyfosaatin käyttö Euroopan unionin alueella on hyväksytty vuoden 2022 loppuun asti, jolloin käytön jatkamisesta äänestetään uudelleen. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja Euroopan elintarvike-turvallisuusviranomainen (EFSA) eivät luokittele glyfosaattia syöpävaaralliseksi, vaikka useiden tutkimusten mukaan glyfosaatti aiheuttaa haittavaikutuksia. On siis tärkeää tuottaa mahdollisimman paljon tutkimustietoa glyfosaatin mahdollisista haittavaikutuksista glyfosaatin käytön uudelleenarviointia varten.

Glyfosaattia ruiskutetaan kohderikkakasvin vihreille lehdille, joista se kulkeutuu merismeemin kautta juuriin. Juurista glyfosaatti päätyy maaperään, missä se voi vaikuttaa maaperän mikrobeihin. Koska kasvit eivät hajota glyfosaattia, se päätyy juurien kautta syvälle maaperään, missä mikrobiaktiivisuus on erittäin matala. Maaperän mikrobit hajottavat glyfosaatin AMPAksi (amino-metyylifosforihappo). Glyfosaattijäämiä on havaittu maaperässä, pinta- ja pohjavesissä sekä ravintoketjun kaikilta tasoilta.

Kasveissa glyfosaatin päävaikutusmekanismi on sikimaattikierron EPSP-syntaasin toiminnan estäminen ja kasvin kuihduttaminen. Kasvien lisäksi glyfosaatti vaikuttaa muun muassa muihin sikimaattikierron omaaviin organismeihin sekä yksinkertaisiin että monimutkaisiin eliöihin.

Tämän opinnäytetyön tavoite on tutkia glyfosaatin pitkäaikaisaltistuksen vaikutuksia japaninviiriäisten maksan histologiaan sekä akuutteja vaikutuksia alkion yksilönkehitykseen. Opinnäytetyössä japaninviiriäisiä altistettiin glyfosaatille (160 mg/rehukilossa) 12 kuukautta. Japaninviiriäisten maksat sekä alkiot värjättiin hematoksyliini-eosiinivärjäyksellä ja maksoista tarkasteltiin hepatosyyttien vakuolisaatiota sekä alkioista mahdollisia kehitysmuutoksia. Tutkimustulosten perusteella japaninviiriäisten maksaan kertyy sekä glyfosaattia että AMPAa. Kuitenkaan glyfosaatti ei vaikuta japaninviiriäisten painoihin tai maksan painoihin. Glyfosaatin todettiin aiheuttavan maksassa tilastollisesti merkitsevää vakuolisaatiota glyfosaattiryhmän linnuilla. Glyfosaatilla ei ollut kuitenkaan vaikutuksia naaraiden munantuotantoon, eikä alkioiden yksilökehitykseen.