Lipidiluokat ja rasvahapot valituissa suomalaisissa järvimikrolevissä

dc.contributor.authorHaloila, Elsa
dc.contributor.departmentfi=Bioteknologian laitos|en=Department of Life Technologies|
dc.contributor.facultyfi=Teknillinen tiedekunta|en=Faculty of Technology|
dc.contributor.studysubjectfi=Elintarvikekehitys (tekn.ala)|en=Food Development (Tech.field)|
dc.date.accessioned2024-06-03T10:25:45Z
dc.date.available2024-06-03T10:25:45Z
dc.date.issued2024-04-29
dc.description.abstractMonet mikrolevät ovat hyviä pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen lähteitä. Ne sisältävät paljon esimerkiksi eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA), jotka vaikuttavat positiivisesti hermoston, sydämen ja verisuonien normaaliin toimintaan. Tyypillisesti EPA:n ja DHA:n tärkein lähde ravinnossa on kala tai kalaöljytuotteet, mutta EPA:n ja DHA:n riittävän saannin takaamiseksi olisi hyvä tutkia muitakin lähteitä pitkäketjuisille omega-3-rasvahapoille. Tässä työssä tutkittiin suomalaisista järvistä eristettyjen mikrolevien Gymnodinium impatiens, Cryptomonas sp. ja Euglena velata lipidi- ja rasvahappokoostumusta, ja selvitettiin voisiko niitä käyttää omega-3-ravintolisien raaka-aineena. Levistä eristetyt öljyt fraktioitiin kiinteäfaasiuutolla polaarisiin ja neutraaleihin lipideihin. Lipidiluokat tunnistettiin ja niiden määräsuhteet selvitettiin erittäin korkean erotuskyvyn nestekromatografia-tandemmassaspektrometrilla (UHPLC-MS/MS). Kokonaisöljyn sekä polaaristen ja neutraalien lipidien rasvahappokoostumusta tutkittiin kaasukromatografilla, jossa oli liekki-ionisaatiodetektori (GC-FID). Eniten DHA:a oli G. impatiensissa (18,6 %) ja vähiten C. sp:ssa (2,2 %). Eniten EPA:a oli C. sp:ssa (21,7 %) ja vähiten E. velatassa (4,8 %). EPA:n ja DHA:n yhteismäärä oli suurin G. impatiensissa (38,1 %). EPA:a ja DHA:a havaittiin pääosin polaarisissa lipideissä. Polaarisista lipideistä tunnistettiin fosfatidyylikoliineja, monogalaktosyylidiasyyliglyseroleita ja digalaktosyylidiasyyliglyseroleita. Neutraaleista lipideistä tunnistettiin triasyyliglyseroleja ja diasyyliglyseroleja. Kaikissa levissä suurimmat lipidiryhmät olivat neutraaleissa lipideissä triasyyliglyserolit ja polaarisissa lipideissä monogalaktosyylidiasyyliglyserolit. Tässä työssä määritetyn lipidikoostumuksen perusteella tutkituista lajeista G. impatiens olisi potentiaalisin jatkotutkimuksille omega-3-ravintolisien raaka-aineeksi. Tutkimusta rajoitti öljynäytteiden pieni määrä, mistä syystä lipidiluokkien tarkempaa tutkimista kannattaisi jatkaa. Ennen tuotekehitystä on myös välttämätöntä selvittää lajien turvallisuus, esimerkiksi levien mahdollisesti sisältämät toksiinit.
dc.format.extent56
dc.identifier.olddbid194625
dc.identifier.oldhandle10024/177679
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/24952
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024051631536
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/177679
dc.subjectDHA, EPA, mikrolevä, monogalaktosyylidiasyyliglyseroli, omega-3, rasvahappo, ravintolisä, triasyyliglyseroli
dc.titleLipidiluokat ja rasvahapot valituissa suomalaisissa järvimikrolevissä
dc.type.ontasotfi=Diplomityö|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Haloila_Elsa_opinnayte.pdf
Size:
2.64 MB
Format:
Adobe Portable Document Format