Äidin raskauden aikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennus- ja ahdistuneisuusoireilun yhteys lapsen varhaiseen sosioemotionaaliseen kehitykseen ylipainoisilla ja lihavilla äideillä
920.11 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset420
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Raskausaika sekä synnytyksen jälkeinen aika on erityinen ajanjakso, joka voi joskus altistaa tulevan
äidin psyykkiselle oireilulle. Arviolta noin 20 % äideistä kokee masennus- tai ahdistuneisuusoireita
raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Äidin perinataaliajan masennus- ja ahdistuneisuusoireilla on
todettu olevan lukuisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Myös lapsen sosioemotionaalisen kehityksen
on todettu muovaantuvan varhaisen vuorovaikutuksen ja äidin emotionaalisen tilan mukaan. Vaikka
äidin masennus- ja ahdistuneisuusoireilua on tutkittu paljon, vähemmän tiedetään oireiden
ajoittumisen, keston, voimakkuuden ja oireilussa tapahtuvien muutosten yhteydestä lapsen
sosioemotionaaliseen kehitykseen. Aihetta ei myöskään ole tutkittu ylipainoisten ja lihavien äitien
keskuudessa, vaikka ylipainolla ja lihavuudella on todettu yhteyksiä niin lapsen kehitykseen, kuin
äidin masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää,
onko äidin perinataaliajan masennus- ja ahdistuneisuusoireilu yhteydessä lapsen varhaiseen
sosioemotionaaliseen kehitykseen ylipainoisten ja lihavien äitien keskuudessa. Erityisesti tässä
tutkielmassa tarkastellaan äidin oireilun eri kehityskulkujen yhteyttä lapsen sosioemotionaaliseen
kehitykseen. Lapsen sosioemotionaalista kehitystä tarkastellaan sosioemotionaalisen kompetenssin ja
ongelmakäyttäytymisen kautta.
Tämä tutkimus on osa Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmän Raskausdiabetes ja Ravinto -
tutkimusta, joka aloitettiin Turun yliopistossa vuonna 2013. Äidin masennus- ja ahdistuneisuusoireilua
arvioitiin yhteensä kaksi kertaa raskauden aikana ja kolme kertaa synnytyksen jälkeen.
Masennusoireiden arviointiin käytettiin Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) -
kyselylomaketta ja ahdistuneisuusoireiden arviointiin The Symptom Check-List-90 (SCL-90) -
kyselylomaketta. Lapsen sosioemotionaalista kehitystä arvioitiin käyttäen Brief Infant-Toddler Social
and Emotional Assessment (BITSEA) -lomaketta, jonka vanhempi täytti lapsen ollessa 12 ja 24
kuukauden ikäinen. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin t-testin, Pearsonin korrelaatiokertoimen
ja varianssianalyysin avulla. Äidin oireilun ja lapsen kehityksen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin lisäksi
erikseen lapsen sukupuolen mukaan.
Tutkimuksessa todettiin, että äidin perinataaliajan masennus- ja ahdistuneisuusoireilu on yhteydessä
lapsen heikompaan sosioemotionaaliseen kehitykseen. Yhteydet näkyvät vahvemmin arvioitaessa
lapsen sosioemotionaalista kehitystä 24 kuukauden, kuin 12 kuukauden iässä ja yhteydet ovat
vahvempia äidin masennusoireiden, kuin ahdistuneisuusoireiden osalta. Tutkimuksessa todettiin lasten
sosioemotionaalisessa kehityksessä olevan eroa tyttöjen ja poikien välillä ja yhteydet äidin oireilun ja
lapsen sosioemotionaalisen kehityksen välillä voivat olla erilaisia tyttöjen ja poikien kohdalla.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että äidin synnytyksen jälkeinen masennusoireilu on vahvemmin
yhteydessä tyttöjen heikompaan sosioemotionaaliseen kehitykseen ja äidin raskauden aikainen
masennusoireilu vahvemmin yhteydessä poikien heikompaan sosioemotionaaliseen kehitykseen.
Vaikka tässä tutkimuksessa äidin ahdistuneisuusoireilla todettiin yhteys lapsen heikompaan
sosioemotionaaliseen kehitykseen, ahdistuneisuusoireiden eri kehityskuluilla ei kuitenkaan tässä
tutkimuksessa ollut yhteyttä lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen.