Suomenlinna etnografisen pitkittäistutkimuksen kohteena : esitutkimusvaihe tutkimusprosessin osana.

dc.contributor.authorPauliina Latvala-Harvilahti
dc.contributor.organizationfi=digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimus|en=Degree Programme in Digital Culture, Landscape and Cultural Heritage|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.77579741941
dc.converis.publication-id26815939
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/26815939
dc.date.accessioned2022-10-28T12:46:24Z
dc.date.available2022-10-28T12:46:24Z
dc.description.abstract<table><tbody><tr><td> </td> <td>Artikkelissa tarkastellaan pitkittäistutkimukseen tähtäävän etnografisen kenttätyön esitutkimusvaihetta (2015–2016) Suomenlinnassa. Elävä Suomenlinna -tutkimuksen esitutkimusta ohjasi kiinnostus siihen, millaisia vaikutuksia Unescon maailmanperintöstatuksella on 25 vuoden aikana ollut paikallisten asukkaiden ja yhteisöjen elämään. Kansainväliset kulttuuriperintösopimukset korostavat yhteisöjen roolia kulttuuriperinnön suojelijoina, käyttäjinä ja eteenpäin välittäjinä. Tämä luo tarpeen suomenlinnalaisten paikkasuhdetta tarkastelevalle ajantasaiselle tutkimustiedolle. Erityisen kiinnostavaa on pohtia, millaisia tulokulmia paikallisilla on yhteisöllisyyteen, kulttuuriperintöön ja muuttuvaan elinympäristöön. Esitutkimusvaihe muodostui Suomenlinnaan ja sen asukkaisiin tutustumisesta, haastatteluista, havainnoinnista ja muistiinpanoista, valokuvaamisesta sekä lehtiaineistojen, dokumenttien, verkkosisältöjen ja tutkimuskirjallisuuden kartoittamisesta. Reflektoin tässä artikkelissa yhteisölähtöisten tutkimusnäkökulmien muodostumista, pitkittäistutkimukseen soveltuvien tutkimusmenetelmien valintaa sekä tutkijan asemaa. Lisäksi analysoin esitutkimusvaiheen neljästä haastattelusta paikkasuhdetta ja muutoksia peilaavaa kerrontaa. Esitutkimus vahvisti käsityksiä siitä, että virallisen ja epävirallisen kulttuuriperintötason rinnakkaistutkimus on Suomenlinnassa hedelmällistä.<a href="https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/54559#"></a></td></tr></tbody></table><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>
dc.format.pagerange31
dc.format.pagerange61
dc.identifier.jour-issn1459-305X
dc.identifier.olddbid178856
dc.identifier.oldhandle10024/161950
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/36406
dc.identifier.urlhttps://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/54559
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021042717231
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorLatvala-Harvilahti, Pauliina
dc.okm.discipline616 Other humanitiesen_GB
dc.okm.discipline616 Muut humanistiset tieteetfi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA1 ScientificArticle
dc.publisherHistorian ja etnologian laitoksen tutkijat ry
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.publisher.placeJyväskylän yliopisto
dc.relation.ispartofjournalJ@rgonia
dc.relation.issue29
dc.relation.volume15
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/161950
dc.titleSuomenlinna etnografisen pitkittäistutkimuksen kohteena : esitutkimusvaihe tutkimusprosessin osana.
dc.year.issued2017

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
2_Jargonia_29_artikkeli_Latvala-Harvilahti.pdf
Size:
1.01 MB
Format:
Adobe Portable Document Format