Linnunpönttömallin vaikutus kolopesijöiden pesimämenestykseen

Abstract

Linnunpönttö on yleinen kolopesijöiden tutkimuksessa käytetty apuväline, joka on edistänyt tietämystä ja ymmärrystä monien lajien pesimäkäyttäytymisestä. Pönttömalleja on tutkimuskäytössä useita ja niiden ominaisuudet saattavat vaikuttaa mitattaviin muuttujiin. Tästä esimerkkinä pöntön pohjan pinta-alan on talitiaisella havaittu vaikuttavan munittujen munien määrään. Pönttömallien vaihtelu eri tutkimusten välillä saattaakin vaikeuttaa eri pönttömalleja käyttäen tehtyjen tutkimustulosten suhteuttamista toisiinsa. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, onko linnunpönttömallilla vaikutusta kolopesijöiden pesimämenestykseen, joka mitattiin lentopoikastuottona. Tutkimuslajeina olivat talitiainen (Parus major), sinitiainen (Cyanistes caeruleus) ja kirjosieppo (Ficedula hypoleuca). Tutkimusaineisto kerättiin Turun Maariassa sijaitsevalta tutkimusalueelta pesimäkausina 2023 ja 2024. Alueen koeasetelma sisältää yhteensä 50 linnunpönttöä, joista jokaista tutkimuksessa mukana olevaa pönttömallia on 10 kappaletta. Pönttömallien alkuperämaat ovat Suomi, Ruotsi, Alankomaat, Tšekki ja Iso-Britannia. Aineiston keruu koostui koko tutkimuslajien pesimäkauden kestävästä pesinnän viikoittaisesta seurannasta. Kahden pesimäkauden aikana kerätystä aineistosta ei käynyt ilmi merkitsevää eroa pönttömallin vaikutuksesta pesimämenestykseen, mihin todennäköisesti vaikuttaa havaintomäärän niukkuus (n=104). Muita mahdollisia selittäjiä erojen vähäisyydelle ovat koeasetelman muutos vuosien 2023 ja 2024 välillä, ja yleisesti vuonna 2024 havaittu runsas poikaskuolleisuus. Projekti kuitenkin jatkuu Maarian lisäksi myös neljällä eri Euroopan maan tutkimusalueella, joten aikasarjan pidentyessä ja havaintomäärän kasvaessa on mahdollista saada tarkempaa tietoa pönttömallin mahdollisesta vaikutuksesta lentopoikastuottoon. Aihetta olisi syytä tutkia lisää, jotta voitaisiin selvittää linnunpönttöjen yksittäisten ominaisuuksien vaikutukset pesimämenestykseen.