Liikunta yhdeksäsluokkalaisten näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten ajatuksiin liikunnasta ja heidän liikuntakäyttäytymiseensä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mitä yhdeksäsluokkalaiset ajattelevat liikunnasta eli miten he määrittelevät käsitteen liikunta, minkälaisia merkityksiä he liikunnalle antavat ja mitä syitä he liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittävät. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin tietää, minkälaisia myönteisiä ja kielteisiä ajatuksia yhdeksäsluokkalaiset tuovat esille liikuntaan liittyen.

Tutkimus oli poikittaistutkimus, joka toteutettiin yhdessä eteläsuomalaisessa yläkoulussa liikunnan kaksoistunnin aikana. Tutkimukseen osallistui 32 yhdeksäsluokkalaista useammalta eri luokalta. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineistonkeruumenetelmänä toimivat ajatuskartat ja kirjoitelmat. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Tulosten mukaan yhdeksäsluokkalaiset yhdistivät liikuntakäsitteen useimmiten liikuntalajeihin ja - muotoihin, positiivisiin ja negatiivisiin asioihin, terveyteen, harrastuksiin ja kouluun sekä sosiaalisiin kontakteihin. Yhdeksäsluokkalaiset kokivat liikunnan merkitykselliseksi, sillä sen kautta voi saada ja ylläpitää kaverisuhteita, parantaa hyvinvointia ja terveyttä sekä asettaa tavoitteita ja kehittyä. Myös liikunnan yhteydessä koetut positiiviset tunteet ja liikunta harrastuksena nähtiin merkityksellisenä.

Tutkimuksen tulosten mukaan yhdeksäsluokkalaiset liikkuivat, koska he pitivät liikunnasta, se oli hauskaa ja sen koettiin parantavat terveyttä ja hyvinvointia. Myös kaverit kannustivat liikkumaan. Muita liikuntaan liittyviä syitä olivat liikunnassa kehittyminen, hyvä olo ja arkiliikunta. Liikunnan esteiksi mainittiin motivaation puute, ajanpuute sekä se ettei osaa tai ole hyvä liikunnassa. Myös liikunnan tylsyys ja pelko nololta tai tyhmältä näyttämiseen olivat esteinä nuorten liikkumiseen. Yleisimpiä myönteisiä ajatuksia liikuntaan liittyen olivat positiiviset tunteet, sosiaaliset suhteet ja liikunnasta saadut positiiviset vaikutukset. Kielteisiä ajatuksia olivat liikunnan epämiellyttävyys ja tylsyys, siitä kumpuavat negatiiviset tunteet ja osaamattomuus, laiskuus sekä väsymys. Myönteisiä ajatuksia mainittiin kielteisiä ajatuksia useammin ja enemmän.

Tuloksista voidaan päätellä, että nuorten mielestä liikkuminen on miellyttävää, kun saa liikkua omalla tasollaan ja kavereiden kanssa suvaitsevassa ilmapiirissä, jossa ketään ei arvostella vaan kaikki hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Tulosten pohjalta liikunnan tulisi olla monipuolista ja innostavaa sekä siihen tulisi olla helppo osallistua. Aikuiset voisivat luoda positiivisia kokemuksia liikunnan kautta, eivätkä painottaa sen pakollisuutta. Yhteiskunnan tulisi myös kannustaa liikkumiseen ja erilaisten liikuntamuotojen kokeilemiseen, vaikkei liikunnassa olisikaan niin hyvä.