Musiikin terapeuttiset mahdollisuudet koulussa : Opettajien kokemuksia ja näkemyksiä musiikin terapeuttisuudesta kasvatuksen tukena koulussa

dc.contributor.authorLehto, Leena-Maija
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, luokanopett., OKL Turku|en=Educational Sciences, Primary Education|
dc.date.accessioned2019-05-24T21:00:28Z
dc.date.available2019-05-24T21:00:28Z
dc.date.issued2019-05-16
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tutkittiin musiikin terapeuttisia mahdollisuuksia koulussa. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä opettajilla on terapeuttisesta kasvatuksesta, miksi he halusivat käyttää musiikin terapeuttisia keinoja sekä mitä musiikin terapeuttisia keinoja opettajat käyttivät. Terapeuttinen kasvatus määriteltiin auttavana kasvatuksena, jossa kyse on elämäntaidollisten välineiden lisäämisestä. Musiikkiterapia nähtiin terapiana, jossa musiikki ja sen elementit toimivat suunnitellun kuntoutusprosessin välineinä yksilön tasapainon palauttamiseen. Kyseessä oli fenomenografinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää musiikillisesti orientoituneiden opettajien käsityksiä ja kokemuksia musiikin terapeuttisuuden mahdollisuuksista koulussa (N=5). Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin viittä opettajaa. Aineisto analysoitiin fenomenografista analyysiä käyttäen. Terapeuttinen kasvatus nähtiin oppilaslähtöisenä kohtaamisena ja oppilaan toiminnan tukemisena. Terapeuttisuudella ja kasvatuksella nähtiin olevan sekä yhteisiä rajapintoja että eroavaisuuksia. Musiikin terapeuttisten keinojen käyttöön ohjasivat opettajan omat hyvät kokemukset sekä luontainen tapa toimia. Opettajat käyttivät musiikin terapeuttisuutta minäkuvan tukemisen keinona, itseilmaisun keinona, kehollisuuden keinona, liittymisen ja osallisuuden keinona, oppimisen sekä tunnetyöskentelyn keinona. Musiikillisen toiminnan tuli täyttää reunaehdot, jotta terapeuttisuus toteutuisi. Musiikin terapeuttisuuden haasteina nähtiin joissain tapauksissa sen soveltumattomuus koulumaailmaan sekä lapsille. Tutkimuksesta voidaan todeta, että terapeuttinen kasvatus nähdään oppilaan laajempana elämänhallinnallisena auttamisena, jossa kasvatuksen keskiössä on lapsi ja hänen kasvunsa. Terapeuttinen kasvatus rakentuu opettajan asenteesta, työskentelyn tavoitteista ja oppilaan terapeuttisuuden kokemuksesta. Musiikin terapeuttinen käyttö vaatii opettajalta musiikillista osaamista ja innostusta.
dc.format.extent80
dc.identifier.olddbid164491
dc.identifier.oldhandle10024/147654
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/21712
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019052417019
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/147654
dc.subjectTERAPEUTTINEN KASVATUS, MUSIIKKITERAPIA, MUSIIKIN TERAPEUTTISET KEINOT, MUSIIKKIKASVATUS
dc.titleMusiikin terapeuttiset mahdollisuudet koulussa : Opettajien kokemuksia ja näkemyksiä musiikin terapeuttisuudesta kasvatuksen tukena koulussa
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Lehto_Leena-Maija_opinnayte.pdf
Size:
455.12 KB
Format:
Adobe Portable Document Format