Uuden testamentin käännösstrategioita 1500-luvulla: Mikael Agricolan ja Martti Lutherin Uuden testamentin käännökset

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia käännösstrategioita Mikael Agricola ja Martti Luther ovat käyttäneet Uuden testamentin käännöksissään, kun he eivät ole kääntäneet kirjaimellisesti kreikankielisen alkuperäistekstin tai Vulgatan mukaan tai kun lähtötekstin sanalle ei ole ollut kunnollista vastinetta kohdekielessä. Tutkimukseen on valittu sanoja ja sanajonoja, joiden kääntämiseen on käytetty erilaisia käännösstrategioita tai niiden yhdistelmiä, ja aineistoksi on valittu kymmenen suomenkielistä ja kymmenen saksankielistä käännösratkaisua. Suomenkieliset esiintymät ovat pardi, metzewohi, näkypaicka, kantele, ylespaloi, propheteerata, kirkomessu, euangelium, sardonix ja norsunluu. Saksankieliset esiintymät ovat weissagen, Vndeudsch, mit Zungen reden, mit ewigem Fewr, Racha, du Narr, Die Liebe wird nicht müde, alleine, Zu letzt traten erzu zween falsche Zeugen ja gut Zeugnis.

Tutkimusmenetelmänä on laadullinen analyysi, eli valitut esiintymät analysoidaan vertaamalla niitä lähtötekstien vastineisiin, minkä jälkeen eritellään niiden kääntämisessä käytetyt käännösstrategiat. Käännösstrategian analysoinnin lisäksi tutkimuksessa pohditaan myös mahdollisuuksien mukaan, miksi Agricola ja Luther ovat päätyneet tekemiinsä käännösvalintoihin. Tutkimus ei kuitenkaan ole tyhjentävä kuvaus kaikista mahdollisista Agricolan ja Lutherin käyttämistä käännösstrategioista.

Tutkimuksen aineistossa Agricolan käännösstrategiat olivat yleislaina, erikoislaina, kotouttaminen, kuvaileva vastine, käännöslaina, selitys, sitaattilaina, selitys UT:n esipuheessa ja merkityslaina. Lutherin käännösstrategiat aineistossa olivat merkityslaina, selitys reunamerkinnässä, kotouttaminen, käännöslaina, synonyymi, sitaattilaina, kirjaimellinen käännös, vapaa käännös, poisto ja lisäys. Luther oli selittänyt paljon käännösratkaisujaan reunamerkinnöissä: aineiston saksankielisistä esiintymistä puolet käytti tätä strategiaa. Tutkimuksessa käsitellään vain joitakin Agricolan ja Lutherin käyttämiä käännösstrategioita, joten saatuja tuloksia voisi jatkotutkimuksessa täydentää kartoittamalla laajemmin Agricolan ja Lutherin käyttämiä käännösstrategioita ja niiden yhdistelmiä.