Verb Network Strengthening Treatment (VNeST) -menetelmän suorat kuntoutusvaikutukset afasian kuntoutuksessa: kahden henkilön tapaustutkimus

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, edistääkö Verb Network Strengthening Treatment (VNeST) -kuntoutusmenetelmällä toteutettu kuntoutusjakso harjoiteltuihin verbeihin liittyvien toimintojen nimeämistä ja niihin liittyvien lauseiden tuottoa afaattisilla henkilöillä. VNeST- menetelmä on verbien tuottoon sekä lausetason puheeseen keskittyvä monivaiheinen semanttinen kuntoutusmenetelmä. Tarkastelun kohteena ovat sekä välittömät että pitkäaikaiset vaikutukset. Tässä tutkielmassa pitkäaikaisella pysyvyydellä viitataan kuukausi kuntoutusjakson päättymisen jälkeen havaittaviin kuntoutusvaikutuksiin. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu lupaavia tuloksia VNeST- menetelmän vaikutuksesta afasiaan. Menetelmän vaikutuksia ei ollut kuitenkaan tutkittu suomenkielisillä afaattisilla henkilöillä ennen tätä tutkimusprojektia. Tutkielma toteutettiin kahden afaattisen henkilön kokeellisena tapaustutkimuksena. Tutkittavina olivat 65-vuotias mies, jonka sairastumisesta oli kulunut kolme vuotta ja seitsemän kuukautta sekä 75-vuotias mies, jonka sairastumisesta oli kulunut kuusi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Molemmilla oli aivoverenkiertohäiriön aiheuttama lievä anominen afasia. Kuntoutusta toteutettiin kaksi kertaa viikossa kymmenen viikon ajan. Kuntoutusvaikutuksia arvioitiin tekoälypohjaisiin kuviin perustuvan lauseentuottotehtävän avulla. Arviointi toteutettiin ennen kuntoutusjaksoa, sen aikana viikoittain sekä viikko ja kuukausi sen päättymisen jälkeen. Kuukauden mittapistettä käytettiin kuntoutusvaikutusten pysyvyyden arvioimiseen. Kuntoutusvaikutusten tilastolliseen analysointiin käytettiin Weighted Statistics (WEST) -analyysimenetelmää ja efektikokoja. Kummallakaan tutkittavalla ei havaittu välittömiä kuntoutusvaikutuksia. Pitkäaikaisia vaikutuksia havaittiin vain toisella tutkittavalla. Hänen kohdallaan efektikoko viittasi kuntoutusjaksolla olleen pieni vaikutus harjoiteltuihin verbeihin liittyvien toimintojen nimeämiseen. Samanlaista vaikutusta ei kuitenkaan havaittu lauseiden tuotossa. Tutkielman tulokset viittaavat siihen, ettei VNeST-kuntoutusmenetelmä välttämättä sovellu kaikkien lievästi afaattisten henkilöiden kielelliseen kuntoutukseen. Tekoälyllä tuotettujen kuvien käyttö vaikuttaa toimivalta lähestymistavalta afasiakuntoutuksen arvioinnissa. Jatkotutkimuksissa tulee kiinnittää huomiota kuntoutusvaikutusten monipuolisempaan arviointiin esimerkiksi arjen kielelliseen toimintakykyyn liittyen. Lisäksi kognitiivisten taustatekijöiden ja kuntoutusta tukevien keinojen merkitystä tulee tutkia lisää.