Luokan- ja erityisluokanopettajien käsityksiä inkluusiosta ja inklusiivisesta pedagogiikasta
764.41 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset883
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajilla ja
erityisluokanopettajilla on inkluusiosta sekä inklusiivisesta pedagogiikasta. Tämän lisäksi selvitettiin,
miten opettajien käsitykset inkluusiosta ovat muuttuneet ajan myötä. Myös tämän lisäksi selvitettiin
opettajien käsityksiä inkluusion vahvuuksista ja heikkouksista neljästä eri näkökulmasta: oppilaan,
opettajan, huoltajan sekä kouluyhteisön. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka
tutkimussuuntana toimi fenomenografia. Aineistonkeruumenetelmänä olivat haastattelut, jotka olivat
puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastattelut litteroitiin tekstimuotoon. Haastatteluaineisto
analysointiin soveltaen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusta varten haastateltiin viittä
luokanopettaaja sekä viittä erityisluokanopettajaa. Haastattelut suoritettiin kasvotusten tai Zoomin
välityksellä loka-marraskuussa 2021. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista.
Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat näkivät inkluusion olevan sitä, että kaikki oppilaat opiskelevat
yhteisessä koulussa. Tehostetun sekä erityisen tuen piirissä olevat oppilaat tuodaan omaan
lähikouluunsa yleisopetuksen luokkaan opiskelemaan. Heille annetaan siellä tarvittava tuki
yleisopetuksen luokassa. Opettajat näkivät inkluusio olevan myös tavoiteltava ideologia, johon tulisi
pyrkiä koulujärjestelmässä. Opettajien käsitysten mukaan inkluusion avulla pystytään taata kaikille
oikeus opiskella yleisopetuksen koulussa ja luomaan kaikille yhteinen koulu.
Tutkimuksen tulosten mukaan opettajien käsitykset inkluusiosta olivat ja eivät olleet muuttuneet ajan
myötä. Opettajista enemmistön käsitys inkluusiosta oli muuttunut ajan myötä. Opettajien käsitykseen
inkluusiosta olivat vaikuttaneet opinnot ja oma työura. Opettajien usko inkluusiota kohtaan oli
lisääntynyt. He uskoivat siihen, että inkluusio voi toimia ja olla myös oppilaan edun mukaista. Opettajat
kokivat myös, että inkluusio kuuluu nykypäivänä työnkuvaan. Osa opettajista oli ollut epäileväisiä
inkluusiosta omien opettajaopintojen aikaan, koska opinnoissa nostettiin esille pelkästään inkluusion
hyviä puolia. Työelämään tullessa opettajien epäilys inkluusiota kohtaan oli helpottanut. Työelämässä
opettajat olivat huomanneet, että oppilaan oppimista pystytään myös tukemaan lähikoulussa
toimivasti.
Tässä tutkimuksessa opettajat näkivät inkluusiossa sekä vahvuuksia että heikkouksia neljästä eri
näkökulmasta. Monessa näkökulmassa opettajien käsityksen mukaan inkluusion vahvuudeksi
nousivat erilaisuudesta oppiminen, lähikoulu-periaate ja mallioppiminen. Monessa näkökulmassa
opettajien käsitysten mukaan inkluusion heikkoudeksi nousi inkluusion resurssien riittämättömyys.
Osa opettajista koki, etteivät koulut tarjoa tarpeeksi resursseja inkluusion toteuttamiseksi. Opettajien
käsitysten mukaan kouluihin tarvittaisiin enemmän aikuisia, joko opettajia tai koulunkäynninohjaajia,
jotta inkluusiota voitaisiin edistää.
Opettajien käsitysten mukaan inkluusion myötä oppilaat sekä opettajat pääsevät oppimaan
erilaisuudesta sekä oppilaat pääsevät mallioppimaan, esimerkiksi käyttäytymismalleja. Opettajien
nostama huoli inkluusion resurssien puutteesta tulee ottaa huomioon. Jotta voimme viedä inkluusiota
eteenpäin, tarvitsee inkluusion resurssit olla ensin kunnossa.