D-vitamiinilisän käyttö imeväisikäisillä

dc.contributor.authorRuostetsaari, Netta
dc.contributor.departmentfi=Bioteknologian laitos|en=Department of Life Technologies|
dc.contributor.facultyfi=Teknillinen tiedekunta|en=Faculty of Technology|
dc.contributor.studysubjectfi=Biotekniikka (tekn.ala)|en=Biotechnology (Tech.field)|
dc.date.accessioned2025-03-03T22:30:10Z
dc.date.available2025-03-03T22:30:10Z
dc.date.issued2025-02-27
dc.description.abstractTämä tutkielma käsittelee D-vitamiinia ja imeväisikäisten D-vitamiinilisäravinteen käyttöä. D-vitamiini on tärkeä elimistölle jo imeväisiästä alkaen. D-vitamiini vaikuttaa elimistön kalsiumin ja fosforin aineenvaihduntaan sekä ehkäisee lasten riisitautia ja aikuisten osteomalasiaa. Se edesauttaa muun muassa normaalia kasvua, luuston terveyttä ja hyvinvointia sekä immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. D-vitamiinin puutos on yhdistetty myös imeväisikäisillä useiden sairauksien kuten hengitystieinfektioiden, vakavan varhaislapsuuden hammaskarieksen sekä allergisten sairauksien riskiin. D-vitamiinilisän käyttösuosituksissa tulee ottaa huomioon sekä puutoksen että liikasaannin ehkäiseminen. Suomessa imeväisikäisille suositellaan D-vitamiinilisää käytettäväksi kahden viikon iästä alkaen, koska imeväisikäiset ovat erityisen alttiita D-vitamiinin puutokselle vähäisen auringonvaloaltistuksen sekä äidinmaidon alhaisen D-vitamiinipitoisuuden takia. Tällä hetkellä D-vitamiinilisä suositellaan annosteltavaksi imeväisikäisille D-vitamiinitipoilla. D-vitamiinin rasvaliukoisuuden takia sen haittapuolena on hidas liukeneminen ja huono imeytyminen suun kautta annosteltaessa, ja nämä vaikuttavat D-vitamiinilisäannoksen biologiseen hyötyosuuteen. D-vitamiinilisää ei voi kuitenkaan antaa ylimäärin, sillä D-vitamiinin liikasaanti johtaa toksisiin vaikutuksiin. D-vitamiinin biologista hyötyosuutta voitaisiin parantaa esimerkiksi lääkeaineen annostelujärjestelmien avulla. Erityisen lupaavalta menetelmältä vaikuttaa itsestään mikroemulgoituva lääkeaineen annostelujärjestelmä yhdistettynä nopeasti liukeneviin kalvoihin, mikä parantaa D-vitamiinin biologista hyötyosuutta. Lisäksi imeväisikäisten kohdalla tippojen annosteluprosessi tuottaa usein haasteita, ja kalvoteknologian hyödyntäminen tekisi D-vitamiinin annostelusta imeväisikäisille helpompaa ja turvallisempaa. Suurin osa lääkeaineen annostelujärjestelmistä D-vitamiinilisän kuljettajina ovat vielä alkututkimusvaiheessa, ja etenkin niiden mahdollinen soveltaminen imeväisikäisille vaatii lisää kehitystyötä sekä käytännön tutkimustietoa.
dc.format.extent22
dc.identifier.olddbid197113
dc.identifier.oldhandle10024/180154
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/3819
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025030315200
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/180154
dc.subjectD-vitamiini, imeväisikäinen, lisäravinne, D-vitamiinilisä, D-vitamiinin annostelu, lääkeaineen annostelujärjestelmä
dc.titleD-vitamiinilisän käyttö imeväisikäisillä
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Ruostetsaari_Netta_opinnayte.pdf
Size:
244.02 KB
Format:
Adobe Portable Document Format