Laiva lumimyrskyssä : Uuden Suomettaren, Päivälehden ja Vapaiden Lehtisten näkemyksiä ensimmäisestä sortokaudesta

Abstract

Kandidaatintutkielmani aiheena on vuosien 1899–1905 sortokausi. Tuolloin suomalaiset jakaantuivat myöntyvyyspolitiikkaa kannattaneisiin vanhasuomalaisiin ja passiivista vastarintaa suosineisiin perustuslaillisiin, joista erkaantui myöhemmin vielä aktivistit omaksi ryhmäkseen. Tutkin, miten eri politiikkalinjat näkyvät vanha- ja nuorsuomalaisten äänenkannattajissa Uudessa Suomettaressa ja Päivälehdessä sekä maanalaisessa perustuslaillisessa Vapaissa Lehtisissä (vuosina 1900–1901 Vapaita Sanoja). Lisäksi tarkastelen lehtikirjoitusten Venäjä-kuvaa.

Uusi Suometar säilyi myöntyväisyyden kannalla koko sortovuosien ajan ja julkaisi useita tekstejä, joissa kehotettiin lopettamaan vastarinta. Päivälehti joutui olemaan hyvin varovainen sensuurin takia, mutta kannatti silti perustuslaillisuutta. Myös Vapaita Lehtisiä tuki vahvasti laillista vastarintaa, mutta sortokauden loppupuolella kirjoituksissa näkyy myös ymmärrystä aktivismia kohtaan. Myöntyvyyspolitiikkaan se suhtautui hyvin negatiivisesti, ja syytti myöntyväisiä Venäjän etujen edistämisestä. Toisin kuin Uudessa Suomettaressa ja Päivälehdessä, Venäjä-kuva on Vapaissa Lehtisissä avoimen vihamielinen, minkä huomaa sen käyttämästä kielestä. Etenkin Uudessa Suomettaressa taas näkyy halu päästä sovintoon Venäjän kanssa ja saada takaisin entiset ajat, jolloin Suomea oli kohdeltu hyvin.