Oppilaiden matemaattinen minäkäsitys ja kokemuksia matematiikan hyödyllisyydestä

dc.contributor.authorOjanen, Suvi
dc.contributor.authorRämö, Nadja
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)|
dc.date.accessioned2022-04-22T21:01:48Z
dc.date.available2022-04-22T21:01:48Z
dc.date.issued2022-04-06
dc.description.abstractAiempien tutkimusten mukaan minäkäsityksen, matematiikan hyödyllisyyskokemusten sekä matemaattisen osaamisen välillä on yhteyttä. Minäkäsityksen on puolestaan havaittu olevan yksi keskeisimmistä matemaattista osaamista ennustavista tekijöistä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteiden mukaan matematiikan opetus tulisi liittää osaksi oppilaan arkielämää, jotta matematiikan hyödyt heijastuisivat myös koulun ulkopuolelle. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avataan tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä sekä esitellään aiempiin tutkimuksiin pohjautuvaa lähdemateriaalia, joka toimii pohjana tulosten analysoinnille. Tutkimuksen keskeisimmät teoreettiset teemat ovat minäkäsitys, matemaattinen minäkäsitys, itsetunto, matematiikka-asenteet sekä matematiikan hyödyllisyys. Tutkimus on monimenetelmällinen kyselytutkimus, jossa analysoimme määrällisin, Likert-asteikollisin väittämin ja avoimin kysymyksin Satakunnan 3. ja 6. luokkalaisten oppilaiden matemaattista minäkäsitystä sekä kokemuksia matematiikan hyödyllisyydestä heidän arkielämässään. Lisäksi tutkimme, millaisissa tilanteissa oppilaat kokevat matemaattisesta osaamisesta olevan heille hyötyä, sekä onko matemaattisella minäkäsityksellä ja hyödyllisyyden kokemuksilla yhteyttä toisiinsa. Kysely on sähköinen Webropol-kysely. Kvantitatiiviset analyysit osoittavat, että oppilailla on pääosin positiivinen käsitys itsestään matematiikan osaajana luokka-asteesta riippumatta. Oppilaat myös keskimäärin kokevat, että matematiikan osaamisesta on heille hyötyä elämässään. Kolmannen luokan oppilaat kokevat hyötyvänsä matematiikasta useammin kuin kuudennen luokan oppilaat. Kolmasluokkalaisten matemaattisen minäkäsityksen havaittiin regressioanalyysissä olevan kuudesluokkalaisia voimakkaammin yhteydessä hyödyllisyyden kokemukseen. Kvalitatiiviset analyysit osoittavat, että oppilaat mainitsivat eniten kotiin ja taloudenhoitoon liittyviä tilanteita, joissa hyötyvät matemaattisesta osaamisesta. Tutkimustulosten perusteella opettajien tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten tiiviisti oppilaan matemaattinen minäkäsitys ja hänen kokemuksensa matematiikan hyödyllisyydestä liittyvät oppilaan matematiikan oppimiseen ja asenteisiin, ja hyödyntää tätä tietoa opetuksessaan.
dc.format.extent62
dc.identifier.olddbid170598
dc.identifier.oldhandle10024/153709
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/16040
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2022042230086
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/153709
dc.subjectminäkäsitys, matemaattinen minäkäsitys, itsetunto, matematiikka-asenteet, matematiikan hyödyllisyys
dc.titleOppilaiden matemaattinen minäkäsitys ja kokemuksia matematiikan hyödyllisyydestä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Ojanen_Suvi_Ramo_Nadja_opinnayte.pdf
Size:
1.16 MB
Format:
Adobe Portable Document Format