40 vuoden aikana tapahtuneet muutokset saariston vesilinnustossa ja niiden yhteys ihmisen toimintaan

dc.contributor.authorYlönen, Maiju
dc.contributor.departmentfi=Maantieteen ja geologian laitos|en=Department of Geography and Geology|
dc.contributor.facultyfi=Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta|en=Faculty of Science and Engineering|
dc.contributor.studysubjectfi=Maantiede|en=Geography|
dc.date.accessioned2019-11-26T11:51:04Z
dc.date.available2019-11-26T11:51:04Z
dc.date.issued2019-11-06
dc.description.abstractVesilintupopulaatiot ovat pienentyneet useiden, myös perinteisesti runsaiden lajien kohdalla. Kantojen pienentymisen on aiemmissa tutkimuksissa havaittu liittyvän vesistöjen ylirehevöitymiseen, vieraslajeihin, elinympäristöjen yleisen tilan laskuun ja ilmastonmuutokseen. Syyt liittyvät usein ihmistoimintaan. Ilmiön taustojen tutkiminen on tärkeää, sillä vesilinnut kertovat vesiekosysteemien yleisestä tilasta ja ihmisen vaikutuksesta biodiversiteettiin. Tämän tutkimus selvittää erilaisten ympäristössä tapahtuneiden muutoksien vaikutuksia vesilintuyhteisöön Naantalin Aaslaluodolla vuosina 1975–2015. Vesilintuaineisto on kerätty Aaslaluodolta koko tutkimuskauden ajan ja erityisesti siitä tarkastellaan neljän indikaattorilajin, telkän, silkkiuikun, tavin ja kyhmyjoutsenen kannoissa tapahtuneita muutoksia. Kevään sademääriä ja lämpötiloja sekä jääpäivien lukumäärää käytetään kuvaamaan keväiden ilmasto-olosuhteita, ja ilmakuvien avulla tulkitaan Aaslaluodon maankäytössä tapahtuneita muutoksia. Visuaalisen havainnoinnin lisäksi syitä kannanvaihteluihin selvitetään yleisten lineaaristen mallien avulla. Kokonaisuudessaan vesilintujen populaatiokoot ovat laskeneet Aaslaluodolla erityisesti 2000-luvun alun jälkeen. Telkän ja silkkiuikun kannat ovat laskeneet merkittävästi, mutta kyhmyjoutsenen kannat ovat vahvistuneet. Järvialueilta vesilinnut ovat kaikonneet lähes kokonaan. Keväät ovat kuivuneet ja aikaistuneet samaan aikaan jäätalvien lyhentyessä. 40 vuoden aikana merkittävin maankäytössä tapahtunut muutos on pihapiirien ja rakennetun pinta-alan lisääntyminen. Maankäytön muutokset eivät selittäneet yksin vesilintukantojen pienentymistä, vaan syynä on oletettavasti samanaikaisesti vesistöjen rehevöityminen ja umpeenkasvu sekä muutokset ravintoverkon alemmilla tasoilla. Ilmaston lämpeneminen edesauttaa rehevöitymistä ja umpeenkasvua, mutta myös vähentää vesilintujen talvikuolleisuutta ja parantaa joidenkin lajien pesintämenestystä.
dc.format.extent81
dc.identifier.olddbid165496
dc.identifier.oldhandle10024/148640
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/10989
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019111943120
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/148640
dc.title40 vuoden aikana tapahtuneet muutokset saariston vesilinnustossa ja niiden yhteys ihmisen toimintaan
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Ylonen_Maiju_opinnayte.pdf
Size:
4.91 MB
Format:
Adobe Portable Document Format