Työhyvinvoinnin johtaminen ja kehittäminen : Tapaustutkimus Salon seurakunnasta työkonferenssimenetelmää käyttäen
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset936
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan työhyvinvoinnin toteutumista
tapausseurakunnassa. Tavoitteena on kuvata työhyvinvoinnin tilaa
seurakunnan kontekstissa. Tarkastelen seurakuntaa normaalin työyhteisön
lisäksi hengellisen yhteisönä. Seurakunnan työyhteisöä määrittelee useat eri
yhteisöt, johtamisen rakenteet sekä erilaiset työaikajärjestelmät. Tarkastelen
seurakunnan työyhteisöä yleisten työhyvinvointikäsitysten kautta. Marja-Liisa
Mankan ja Pertti Laineen käsitykset työhyvinvoinnista ovat luoneet teoreettisen
pohjan tälle tutkimukselle.
Tutkin tämän tutkimuksen avulla ensinnäkin työhyvinvoinnin tilaa
tapausseurakunnassa sekä luoda kehittämiskohteita työhyvinvoinnin
parantamiseksi. Toisena tutkimuskysymyksenäni on tutkia, miten
työkonferenssimenetelmä soveltuu työhyvinvoinnin kehittämiseen seurakunnan
työyhteisössä. Kolmantena tutkimuskysymyksenäni on tutkia miten
työhyvinvoinnin strateginen johtaminen toteutuu tapausseurakunnassa.
Työkonferenssiin osallistuneen henkilöt arvioivat työhyvinvoinnin tilaa
paremmaksi mitä olivat odottaneet yleisen ilmapiirin perusteella. He toivoivat
positiivisen ilmapiirin tietoista laajentamista hyvän työilmapiirin saamiseksi.
Tutkimuksessa nousi tarve vahvistaa alueellista yhteenkuuluvuutta
työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Toisena tärkeänä asiana työhyvinvoinnin
vahvistamisessa korostui selkeä johtaminen.
Työkonferenssimenetelmä soveltui hyvin tapausseurakuntaani
työskentelymenetelmäksi. Tutkimukseen osallistuneen ryhmän jäsenet tarttuivat
innokkaasti tutkijan luomaan mahdollisuuteen tarkastella oman työyhteisönsä
työhyvinvoinnin tilaa ja etsiä kehittämisen keinoja työhyvinvoinnin
parantamiseksi. Työskentelymenetelmä koettiin hyväksi erityisesti, koska
menetelmän tavoitteena oli kehittää konkreettisia toimenpiteitä hyvinvoinnin
lisäämiseksi työyhteisössä. Työkonferenssin työskentelyn perusteella arvioin,
että seurakunnan työyhteisössä koettiin yhteinen ryhmätyöskentely
luonnollisena toimenpiteenä. Keskusteleminen työkonferenssissa oli aktiivista ja
vuorovaikutuksellista.
Tapausseurakunnassa on määrätietoisesti kehitetty työhyvinvointia koko
seurakunnan kymmenen vuoden historian aikana. Seurakunnassa on kiinnitetty
huomiota erityisesti johtamiseen. Työterveyshuollolla on ollut tärkeä asema
seurakunnan tukena työhyvinvoinnin kehittämisessä. Seurakunnan tavoitteena
on ollut panostaa ennaltaehkäisevään työhyvinvointiin.
My thesis is looking at the development of work well being in a church / study congregation. The goal is to describe the level of work well being in a church context. The thesis is looking at a congregation not only as a working community, but also as a spiritual community. A congregation is defined and shaped by many related communities, leadership structures and different working conditions. I am looking at a selected congregation through general work well being framework. Persons such as Marja-Liisa Manka and Pertti Laine have laid out the foundation of my theoretical framework in this thesis.
The primary target of my thesis is to look at level or work well-being in the selected congregation, and as secondary to set and to find targets for improving the level of work well-being. As my second thesis question is to study how well a work conference study method will fit in developing work well being in a congregation work surroundings. And as my third thesis goal is to investigate how well a strategic work well-being leadership is carried out in the studied congregation.
The participants in the work conference group estimated that the work well-being is in a higher level than what the general atmosphere lead to believe. There was a wish to see that the positive atmosphere in this congregation would be actively used in creating a better working atmosphere. My thesis showed that there is a need to raise regional community in order to support the overall work well-being. The other main driver identified in my thesis to drive work well-being was good and clear leadership. Work conference method did fit well as an implementation tool for my congregation. The persons in my study proved to be eager in taking advantage of the study in order to map out the level of work well-being in the congregation and also to find ways on how to improve it further. The study method was found to be very useful as it did focus in finding actual and concrete steps and proposal on how to develop the work well-being onwards in the congregation and among its workers. Based on my study and method I did see that group work was found to be a good and natural way to work together. Discussion and interaction was very lively and parallel.
In my study congregation the work well-being had been under actions and focus for the past ten years, ever since the current congregation was founded. Special attention has always been put to leadership skill and development. Occupational healthcare had also been in good focus for the past ten years, and it had helped in building the good work well-being status. This congregation has had a good focus in pre-emptive actions to benefit work well-being in the congregation