Virtuaalisen luontokokemuksen elvyttävä vaikutus : Korpi Solutions Oy:n validaatiotutkimus

Abstract

Tietotyön yleistyminen, arjen digitalisoituminen ja maailman urbanisoituminen ovat laajoja, pitkän aikavälin trendejä, joista kaikilla on stressiä lisäävät ja kognitiivisesti kuluttavat vaikutuksensa. Kysyntä kognitiivisia ja emotionaalisia resursseja elvyttäville kustannustehokkaille ja saavutettaville interventioille lisääntyy. Luontokokemuksilla on havaittu myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen terveyteen ja digitaalisen teknologian kehitys on lisännyt kiinnostusta myös virtuaalisen luonnon terapeuttiseen potentiaaliin. Aihealueen aiempi tutkimus viittaa siihen, että myös virtuaalisesti toteutetut luontokokemukset toimivat elvyttävästi.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää auttaako turkulaisen Korpi Solutions Oy:n virtuaalinen luontokokemus työpäivänaikaisesta stressistä ja kuormituksesta palautumisessa. Yrityksen tuottama virtuaalinen luontokokemus toteutui näytöltä katsottavan, viisi minuuttia kestävän videoidun luontokävelyn kautta. Video on kuvattu Kytäjä-Usmin ulkoilualueella Hyvinkäällä aurinkoisena kesäpäivänä. Kontrolliärsykkeenä käytettiin säätiedotusvideota. Tutkimusaineisto koostui 30 turkulaisesta korkeakouluopiskelijasta ja Turun ammattikorkeakoulun työntekijästä. Stressiä ja kognitiivista kuormitusta pyrittiin aikaansaamaan matemaattisella päässälaskutehtävällä ja numerosarjat taaksepäin -työmuistitehtävällä. Koeasetelma oli vastabalansoitu koehenkilöiden sisäisen vertailun asetelma, jossa puolet koehenkilöistä näki luontovideon ensin ja kontrollivideon toisena, ja puolet kontrollivideon ensin ja luontovideon toisena. Itsearvioitua palautumista tutkittiin Restorative outcome scale (ROS) -skaalalla ja fysiologista palautumista tutkittiin aivosähkökäyrällä (EEG). Elpymisen ohella tutkittiin itsearvioidun luontoyhteyden mahdollista moderoivaa vaikutusta. Luontoyhteyttä mitattiin Extended inclusion of nature in self -skaalalla.

Tutkimuksen tulokset viittaavat Korpi Solutions Oy:n virtuaalisen luontokokemuksen kykyyn palauttaa työpäivän aikaisesta kuormituksesta. Itsearvioitua elpyneisyyttä mittaava ROS-pistemäärä kasvoi interventiotilanteessa, mutta ei kontrollitilanteessa, tilastollisesti merkitsevästi. EEG:llä mitatun theta-aktivaation yläkaistan (6–8 Hz) sekä alfa-aktivaation alakaistan (8–10 Hz) absoluuttinen voima kasvoi interventiotilanteessa, mikä viittaa fysiologiseen rentoutumiseen. Luontoyhteys moderoi itsearvioitua elpymistä, mutta ei EEG:llä havaittua rentoutumista. Jatkossa tulisi selvittää, miten käytetyn intervention teho säilyy toistuvien katsomiskertojen yhteydessä.