TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN INNOVAATIOKOMPETENSSIT

dc.contributor.authorOksanen, Annika
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, kasvatustieteiden laitos|en=Educational Sciences|
dc.date.accessioned2018-12-19T22:00:16Z
dc.date.available2018-12-19T22:00:16Z
dc.date.issued2018-11-14
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkastellaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden innovaatiokompetensseja, jotka nähdään geneeristen taitojen lähikäsitteenä. Innovaatiokompetenssit määritellään koostuvan FINCODA-projektissa erotellusta viidestä dimensiosta: luovuus, kriittinen ajattelu, aloitteellisuus, ryhmätyö ja verkostoituminen. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät selittävät ammattikorkeakouluopiskelijoiden arvioimaa innovaatiokompetenssien osaamista, millaisia ominaisuuksia ja taitoja opiskelijat pitävät tärkeänä työelämän kannalta sekä miten hyödyllisenä he pitävät innovaatiokompetensseja. Aineisto (n=236) kerättiin keväällä 2017 sähköisenä kyselynä, joka kohdistettiin Turun ammattikorkeakoulun loppuvaiheen opiskelijoille. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin avointen vastausten teemoittelua, jakaumien ja tunnuslukujen tarkastelua sekä lineaarista regressioanalyysia. Tutkimuksen keskeisimpien tulosten mukaan opiskelijat pitävät monenlaisia geneerisia ja toisaalta myös spesifimpiä tieteenalakohtaisia taitoja tärkeänä työelämässä. Opiskelijat pitävät myös innovaatiokompetensseja hyödyllisenä työelämän kannalta. Innovaatiokompetenssien arvioitua osaamista näyttää selittävän ennen kaikkea motivaatio ja kiinnostus innovaatiokompetensseja kohtaan, mikä tulee ilmi innovaatiokompetenssien hyödyllisenä pitämisen ja toisaalta yrittäjämyönteisyyden kautta. Lisäksi työkokemuksen määrä kasvattaa innovaatiokompetenssien arvioitua osaamista. Äidin koulutus selittää myös osittain kompetenssien osaamista siten, että korkeakoulutettujen äitien lapset arvioivat osan kompetensseistaan korkeammaksi kuin vertaisensa. Lisäksi sukupuolen osalta miehet näyttävät arvioivan kompetensseista luovuuden korkeammaksi kuin naiset. Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että innovaatiokompetensseja on mahdollista harjoitella ja oppia esimerkiksi työpaikoilla tai opintojaksoilla. Motivaatio ja kiinnostus voivat myötävaikuttaa kompetenssien osaamiseen. Kuitenkaan opiskelijan taustan merkitystä ei voida sivuuttaa, ja lisätutkimusta tarvittaisiin esimerkiksi vanhempien koulutuksen ja opiskelijan sukupuolen yhteydestä innovaatiokompetenssien osaamiseen. Opiskelijoille on tärkeää tarjota opintojaksoja, joilla he taustastaan riippumatta pääsevät harjoittelemaan kompetensseja monipuolisilla oppimismenetelmillä, ja toisaalta saavat perusteltua tietoa näiden kompetenssien merkityksestä tulevaisuutensa kannalta.
dc.format.extent110
dc.identifier.olddbid163344
dc.identifier.oldhandle10024/146532
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/20993
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2018121851224
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146532
dc.subjectinnovaatiokompetenssit, ammattikorkeakouluopiskelijat, geneeriset taidot, työelämä
dc.titleTURUN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJOIDEN INNOVAATIOKOMPETENSSIT
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Oksanen_Annika_opinnayte.pdf
Size:
1.95 MB
Format:
Adobe Portable Document Format