Alaselkäkipu-uskomusten yhteys epäspesifin alaselkäkivun voimakkuuteen, tiheyteen ja toimintakykyyn

Abstract

Alaselkäkipu on yleinen vaiva, jota 84 % maailman väestöstä kokee jossain elämänsä vaiheessa. Se on maailmanlaajuisesti suurin toimintakyvyttömyyttä aiheuttava vaiva, ja aiheuttaa merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Yli 90 prosenttia alaselkäkivusta on epäspesifiä, jolloin kivulle ei voida löytää yksiselitteistä aiheuttajaa. Hoitosuositusten perusteella alaselkäkipua tulisi hoitaa fyysisellä aktiivisuudella ja arjen toimien ylläpitämisellä. Käytännössä hoitosuosituksia noudatetaan heikosti: selän kuvantaminen on usein osa tutkimuksia, ja kipua hoidetaan paljon kipulääkkeillä ja leikkauksella, vaikka hoitosuositusten mukaan niitä tulisi välttää.

Tutkimukset osoittavat, että alaselkäkipuun liittyvillä uskomuksilla on merkittävä rooli kipupotilaan toipumisennusteessa, kivun voimakkuudessa ja kipupotilaan toimintakyvyssä. Lisäksi on todettu, että terveydenhuollon ammattilaisten omat uskomukset ovat yhteydessä siihen, millaista hoitoa ja neuvoja he antavat alaselkäkipupotilaille. Alaselkäkipua kokevien uskomukset ovat usein samanlaisia, kuin heitä hoitaneella ammattilaisella.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko uskomukset alaselkäkivun aiheuttajista yhteydessä alaselkäkivun voimakkuuteen, sen kokemisen tiheyteen ja henkilön toimintakykyyn. Osallistujia värvättiin jakamalla tietoa tutkimuksesta Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun sähköpostilistoille. Tutkimukseen osallistui 44 henkilöä. Aineisto koostui osallistujien taustatiedoista, alaselkäkipuun liittyviä uskomuksia kartoittavien avoimien kysymysten vastauksista sekä kahden alaselkäkivun kokemusta mittaavan kipumittarin, Bournemouthin ja Keelen, vastauksista. Hypoteeseina oli, että henkilöt, jotka uskovat kivun aiheuttajien olevan anatomisia tai biomekaanisia, kokisivat voimakkaampaa kipua, heidän kipunsa olisi säännöllisempää, ja heidän toimintakykynsä olisi huonompi. Tulosten mukaan uskomus siitä, että huono vapaa-ajan ergonomia aiheuttaisi alaselkäkipua, on yhteydessä parempaan toimintakykyyn. Uskomus siitä, että ylipaino aiheuttaisi alaselkäkipua, on sen sijaan yhteydessä huonompaan toimintakykyyn. Uskomusten ja kivun voimakkuuden tai kivun kokemisen tiheyden välillä ei ollut merkitseviä yhteyksiä. Lisäksi ilmeni, että valtaosa osallistujista perustaa käsityksensä alaselkäkipunsa aiheuttajasta joko terveydenhuollon ammattilaisen mielipiteeseen tai omaan kokemukseensa.

Tulevissa tutkimuksissa yhteyksiä tulisi tarkastella suuremmalla otoksella, jotta varmistuisi, mitkä uskomukset ovat haitallisia tai hyödyllisiä kivun voimakkuuden, sen kokemisen tiheyden ja toimintakyvyn kannalta. Lisäksi aihetta tulisi tutkia kokeellisella asetelmalla, jotta saataisiin selville mahdolliset syy-seuraussuhteet uskomusten ja kivun kokemuksen välillä.