Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta

Abstract

<p>Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta -hankkeessa selvitettiin edellytyksiä sekä elinkeinoelämän<br />että sen toimintaympäristön kestävän kehittämisen näkökohdat huomioivan yhteiskehittämisen<br />ja innovoinnin toimintamallille Satakunnassa. Tavoitteena oli tuoda Euroopan<br />unionin yhdennetyn meripolitiikan, sinisen kasvun ja merialuesuunnittelun lähtökohdista tarkastelu<br />Satakunnan alueen tasolle. Alueella arvioidaan olevan vielä hyödyntämätöntä sinisen<br />talouden potentiaalia.<br />Raportti kuvaa hankkeen keskeiset tulokset. Selvityksessä kartoitettiin Satakunnan sinisen talouden<br />toimijoita ja elinkeinorakennetta keväällä ja kesällä 2018, minkä jälkeen valittiin yritysten,<br />asiantuntijoiden ja julkisen sektorin edustajat teemahaastatteluihin. Selvityksessä tarkastellut<br />toimialat olivat kalatalous (kalastus ja vesiviljely, erityisesti kalankasvatus), matkailu (ml.<br />virkistys- ja kulttuuripalvelut), meriklusteri (merikuljetukset, satamat ja meriteollisuus), energiantuotanto<br />sekä vedenalaiset toiminnot (vesirakentaminen ja sukellus). Aineiston analyysin ja<br />innovaatioalustan toimintamallin laadinnassa haastatteluja täydennettiin Webropol-kyselyllä.<br />Innovaatioalustan toimintamallista järjestettiin kaksi pilottityöpajaa, Kalapaja I ja II. Lisäksi Porissa<br />järjestettiin sidosryhmätilaisuus, Satakunnan sininen aamupäivä. Vertailukohtana ja hyvinä<br />esimerkkeinä kartoitettiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivia innovaatioalustoja, yritysekosysteemejä<br />ja verkostoja.<br />Yhteistoiminnan tai kehittämisen tarve todettiin kaikissa sinisen talouden toimialaluokissa. Lähes<br />puolet haastatelluista yrityksistä oli ollut jo mukana erilaisissa yhteistyö- tai kehittämishankkeissa,<br />erityisesti matkailualalta. Yli puolet haastatelluista näki alueeseen tai omaan toimialaan<br />liittyvää sinisen kasvun potentiaalia Satakunnassa. Toisaalta kehittämiseen ja innovointiin lähtemisen<br />edellytyksenä nähtiin oman toimialan perusedellytyksien kunnossa olo, erityisesti kalatalousalalla.<br />Suurimmalla osalla haastatelluista oli tarvetta tai kiinnostusta saada uusia yhteistyökumppaneita,<br />toimialarajat ylittäviä tai myös omalta toimialaltaan. Esimerkiksi matkailualan toimijat<br />olivat kiinnostuneita yhdessä oman toimialan toimijoiden kanssa tehtävistä isommista palvelukokonaisuuksista<br />ja -paketeista. Lisää yhteistyötä oltiin kiinnostuneita tekemään myös kuntien<br />ja kaupunkien kanssa.<br />Yhteiskehittämisen tai sinisen liiketoiminnan kehittämisen haittatekijöinä ja esteinä yritykset<br />mainitsivat kehittämisprojektien ja suunnitelmien konkretisoitumisen yrittäjille, ajan ja resurssien<br />puutteen sekä ennakkoasenteet, tiedon puutteen tai kehityksen vastustuksen. Oman organisaation<br />tarpeina nousivat yritysten edustajien haastatteluissa esille verkostoituminen oman<br />liiketoiminnan kehittämiseksi yhteinen myynti, markkinointi tai toiminnan monipuolistaminen<br />sekä ulkopuolinen toimija, joka kerää toimijat yhteen.<br />Enemmistö kaikista vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan sekä yhteiskehittämiseen että innovaatioalustan<br />pilottikokeilussa, toisaalta toiminta ei saisi viedä liikaa resursseja. Resurssien<br />puute vaikutti myös sinisen kasvun ja vähähiilisyyden periaatteiden toteutumiseen tai kiinnostukseen.<br />Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin oman toimintansa positiiviseksi sinisen kasvun ja<br />vähähiilisyyden näkökulmasta.<br />Hankkeessa laaditun Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalustan toimintamallin toteutuminen<br />edellyttäisi toimiakseen vahvaa koordinointia ja rahallista tukea. Tavoitteena on pitkäjänteinen<br />ja vakiintunut toiminta, mutta todennäköisin rahoitustapa on hankkeisin perustuva. Ehdotetun<br />sinisen kasvun innovaatioalustan toiminta perustuu pitkäjänteisesti järjestettäviin työpajasarjoihin<br />kussakin teemassa ja toimialalla. Alueellisten julkisten organisaatioiden yhteinen tahtotila<br />välittyisi hankekentän ja koordinaation avulla yrityskentälle. Toimintamallin tulisi antaa verkoston<br />toimijoille mahdollisuus reagoida muuttuviin tilanteisiin. Triple Helix -malli toimii innovaatioalustan<br />toimintamallin eri osa-alueiden vuoropuheluna. Innovaatioalusta tarjoaa yrityksille<br />mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen ja innovointiin, alueellisten verkostojen kehittämiseen<br />ja parempaan kuulluksi tulemiseen meri- ja rannikkoalueen kehittämisessä.<br /></p>