Kulttuuriappropriaatiota kaunokirjallisuudessa? : Käsitteistä kirjallisiin käytäntöihin

dc.contributor.authorKilpeläinen, Anu
dc.contributor.departmentfi=Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos|en=School of History, Cultural Research and Art Studies|
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.studysubjectfi=Yleinen kirjallisuustiede|en=Comparative Literature|
dc.date.accessioned2020-01-21T10:46:09Z
dc.date.available2020-01-21T10:46:09Z
dc.date.issued2019-12-12
dc.description.abstractTutkielma käsittelee kulttuuriappropriaatiota (kulttuurista omimista) kaunokirjallisuudessa. Tutkielman tavoitteena on löytää esimerkkejä tekstuaalisesta kulttuuriappropriaatiosta ja ilmiön käsittelystä fiktiossa sekä terminologian selventäminen. Tutkin kaunokirjallisuudessa esiintyvää kulttuuriappropriaatiota myös kirjallisuussosiologisesta näkökulmasta. Tutkielmassa on kolme osaa: käsitteet, tapausesimerkit ja kirjalliset käytännöt. Käyn lyhyesti läpi relevanttia kulttuuriappropriaation käsitteen historiaa. Käsitteellä on kolonialismiin liittyvä oikeudellinen tausta, joten nojaan tutkielmassa alkuperäiskansatutkimukseen ja oikeustieteilijöiden näkemyksiin. Käsite selvenee ei-essentialistisen kulttuurin määritelmän ja kansojen itsemääräämisoikeuden avulla. Kerään tutkimuskirjallisuudesta käsitteelle mahdollisia tarkentavia alakäsitteitä ja muotoilen muutamia termejä itse. Kirjallisuudessa kuvataan, esitetään, tehdään ja käsitellään kulttuuriappropriaatiota. Analysoin kaunokirjallisia teoksia etsien tapauksia, joita kutsun tekstuaaliseksi kulttuuriappropriaatioksi. Kontekstualisoivan tekstianalyysin kohteita ovat Mark Twainin novelli "A Day at Niagara" (1869) ja Marlo Morganin Mutant Message Down Under (1994). Pohdin fiktiivisiä kulttuuriappropriaation kuvauksia, tulkinnassa vaadittua kulttuurikompetenssia ja huijauksen paljastumista (anagnorisista). Pohdin nimiperinteen hyödyntämistä fiktiossa kulttuuriappropriaationa. Käytyäni läpi terminologisesti ja käsitteellisesti kiinnostavaa teoskritiikkiä käsittelen ajatusta fiktiivisestä teoksesta kulttuuriappropriaationa. Pohdin eräitä kirjallisuusinstituution käytäntöjä analysoimalla fiktiivisten teosten kynnys- eli paratekstejä. Relevantteja käytäntöjä ovat kirjailijan kulttuuriasiantuntijuus ja totuttu positio, sosiokulttuurinen sensuuri, kulttuuritietouden hankkiminen ja lukijan vakuuttelu. Lopuksi analysoin Sherman Alexien romaanin Indian Killer (1996) dialogia ja intertekstejä kulttuuriappropriaation kannalta. Kaunokirjallisuudessa esitetään kulttuuriappropriaatiota sosiaalisten tapahtumien, dialogien ja reaktioiden ketjuina, mikä tarjoaa mahdollisuuden kulttuuriappropriaation analyysiin vuorovaikutuksena.
dc.format.extent140
dc.identifier.olddbid165641
dc.identifier.oldhandle10024/148782
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/10879
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019121949095
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/148782
dc.subjectkulttuuriappropriaatio, kulttuurinen omiminen, kirjallisuusinstituutio, asuttajakolonialismi, sensuuri, kirjallisuudentutkimus
dc.titleKulttuuriappropriaatiota kaunokirjallisuudessa? : Käsitteistä kirjallisiin käytäntöihin
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Kilpelainen_Anu_progradu.pdf
Size:
748.3 KB
Format:
Adobe Portable Document Format