Dialoginen vuorovaikutus alaisen osaamisen johtamista koskevassa lähiesimiestyössä : Case Kangasalan kaupunki

Abstract

Osaamisrakenteet elävät jatkuvassa muutoksessa ja vaativat laajaa osaamisen kehittämistä, jossa osaamisen johtamisella tulee olemaan yhä vahvempi rooli myös julkisen sektorin työelämässä. Osaamisen johtamisessa etenkin vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot korostuvat digitalisaation kehittymisen myötä, jossa dialogisen vuorovaikutuksen avulla pyritään saavuttamaan yhteisiä näkemyksiä työyhteisön jäsenten kesken niistä suunnista, joiden valitseminen ratkaisee organisaation selviytymisen yhä monimutkaisemmissa toimintaympäristön luomissa osaamishaasteissa.

Tämän tutkielman tavoitteena on saada selville Kangasalan kaupungin organisaatiossa toimivien lähiesimiesten näkemyksiä osaamisen johtamisesta ja sen tämänhetkisestä tilasta sekä tämän myötä dialogisen vuorovaikutuksen roolista alaisen osaamisen johtamisessa vastaamalla tutkimuksen pääongelmaan: Miten dialoginen vuorovaikutus tukee alaisen osaamisen johtamista lähiesimiestyössä?

Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun eli teemahaastattelun avulla kevään 2022 aikana. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 9 lähiesimiestä. Haastateltavien työkokemus kuntaorganisaatiossa vaihteli noin 4 vuodesta 24 vuoteen ja lähiesimiestyössä noin 2 vuodesta 24 vuoteen. Haastateltavat valittiin lähiesimiehenä työskentelevien joukosta laadulliselle tutkimukselle ominaisena eliittiotantana, jolloin tutkittavasta ilmiöstä saatiin tutkimuksen kannalta monipuolista tietoa.

Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella työntekijän osaamisen johtamista koskeva ymmärrys on lähtökohtana osaamista koskevalle dialogiselle vuorovaikutukselle. Dialoginen vuorovaikutus helpottaa ja tukee työntekijän osaamisen johtamista esimiestyössä, kun esimies-alaissuhteessa saavutetaan luottamuksellinen suhde. Tärkeintä vuorovaikutuksessa on motivoida työntekijä mukaan ja säilyttää työntekijän mielenkiinto ja motivaatio läpi koko vuorovaikutuksen. Työntekijältä vaaditaan myös suhteessa alaistaitoja, sillä ne tukevat vastavuoroisesti esimiestyötä ja edesauttavat mahdollisesti dialogisen vuorovaikutuksen syntymistä ja ylläpitämistä osaamisen johtamisen keskusteluissa. Kyse ei ole näin pelkästään esimiehen velvollisuudesta, vaan myös alaisen velvollisuudesta toisena vuorovaikutuksen osapuolena. Dialogisen vuorovaikutuksen mahdollistuessa sen hyöty osaamisen johtamisessa on suuri. Yhteisen fokukseen tähdätessä sen avulla nähdään mahdollisuus ratkaista organisaation suuriakin kysymyksiä. Osaamisen johtaminen ei onnistu ilman vuorovaikutusta ja dialogia. Se nähdään teemana, joka ei toimi sähköpostin avulla, vaan nimenomaan vuorovaikutuksessa, jossa esimiehen tunneälyllä ja vuorovaikutuksen mahdollistavalla tilalla on roolinsa.