Eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotus ilmastopolitiikan ohjauskeinona

dc.contributor.authorViitanen, Laura
dc.contributor.departmentfi=Taloustieteen laitos|en=Department of Economics|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Taloustiede|en=Economics|
dc.date.accessioned2024-05-16T21:30:40Z
dc.date.available2024-05-16T21:30:40Z
dc.date.issued2024-05-07
dc.description.abstractTutkielmassa perehdytään kulutusverotukseen ilmastopolitiikan ohjauskeinona keskittyen erityisesti eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotukseen. Tutkielmassa eritellään eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotusta ja vastataan kysymykseen, miten eläinperäisiin elintarvikkeisiin kohdistettu kulutusvero vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja sitä kautta päästövähenemiin. Ennen kuin tutkielmassa syvennytään eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotukseen, tarkastellaan kulutusverojen rakennetta ja luonnetta verotuksen yleisten periaatteiden kautta. Tässä yhteydessä esitellään kulutusverotuksen keskeisimmät ongelmakohdat ja hyödynnetään kulutusverotusta koskevaa teoreettista tutkimusta taustoittamaan kulutusverojen vaikutuksia hintatasoon ja kulutuskäyttäytymiseen. Verotutkimuksen keskeisten kysymysten esittelyn avulla luodaan teoreettinen viitekehys, jonka kautta tarkastellaan kulutusverojen empiiristä tutkimusta. Tutkimuksen empiriaa tarkasteleva osuus jakautuu elintarvikkeiden kulutusverotuksen tarkasteluun yleisesti ja eläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotuksen tarkasteluun yksityiskohtaisemmin. Empiiristä tutkimusta eriteltäessä hyödynnetään kulutusverotusta koskevaa teoreettista tutkimusta. Tutkielmassa tullaan siihen johtopäätökseen, että kulutusverojen vaikutukset kulutuskäyttäytymiseen ja päästövähenemiin ovat hyvin moniselitteisiä, eikä aiempi tutkimus tarjoa selkeää vastausta asetettuun tutkimuskysymykseen. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että eläinperäisten elintarvikkeiden – kuten kaikkien muidenkin elintarvikkeiden – kysyntä on hyvin joustamatonta. Kulutusveroilla voidaan siis sanoa olevan vain vähäinen vaikutus ruoan kulutukseen ja sitä kautta päästövähenemiin. Tutkielman kannalta keskeisiksi ovat nousseet kysymykset verotettavien hyödykkeiden substituuteista, kuluttajien preferenssien heterogeenisyydestä ja verojen mahdollisesta regressiivisyydestä. Lopuksi todetaankin, että näiden kysymysten ratkaisemiseksi tarvitaan lisätutkimusta erilaisin verotettavien hyödykkeiden yhdistelmin ja erilaisissa konteksteissa.
dc.format.extent37
dc.identifier.olddbid194245
dc.identifier.oldhandle10024/177300
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/1638
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024051631560
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/177300
dc.subjectkulutusverotus, ilmastopolitiikka, elintarvikkeiden kulutusverotus, kulutuskäyttäytyminen, kysynnän hintajousto, kysynnän ristijousto, substituutti, kuluttajan preferenssit, preferenssien heterogeenisyys, verojen regressiivisyys
dc.titleEläinperäisten elintarvikkeiden kulutusverotus ilmastopolitiikan ohjauskeinona
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Viitanen_Laura_opinnayte.pdf
Size:
331.52 KB
Format:
Adobe Portable Document Format