Kohti kattavaa ja reilua ilmastosopimusta : Kioton pöytäkirjan ja Pariisin ilmastosopimuksen vastaanotto ja merkitys eduskuntakeskustelujen perusteella

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ja vertailla YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta täydentävien Kioton pöytäkirjan ja Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymisestä käytyä eduskuntakeskustelua. Vertailemalla näistä kahdesta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta käytyä keskustelua selvitetään, miten suomalaisten edustajien suhtautuminen kansainvälisiin ilmastosopimuksiin on mahdollisesti muuttunut ja kehittynyt. Kansainvälisiin ilmastosopimuksiin liittyvää keskustelua tarkastelemalla muodostetaan myös kuva siitä, miten ilmastopolitiikka on Suomessa kehittynyt ja muuttunut.

Aineistona tutkimuksessa käytetään eduskunnan täysistuntokeskustelujen pöytäkirjoja. Keskustelu Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä käytiin Suomessa vuonna 2002 ja Pariisin sopimuksen hyväksymisestä vuonna 2016. Sisällönanalyysin avulla aineistosta on koottu erilaisia teemoja. Teemat kuvastavat sitä, miten sopimuksia on lähestytty ja millaisia yhtäläisyyksiä tai eroja keskusteluissa on. Keskustelujen vertailun avulla tarkastellaan sitä, miten esiin nousseet teemat ja ajankohtaiset aiheet ovat määrittäneet keskustelua ja miten keskustelu ilmastosopimuksista on mahdollisesti muuttunut.

Keskustelujen perusteella kansainvälistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä keinona vaikuttaa globaaliin ongelmaan ja keskustelujen vertailu osoittaa, että kattavuuden parantuminen sopimusten välillä määritti osaltaan sitä, kuinka toimivina sopimuksia pidettiin. Kioton pöytäkirjasta käyty keskustelu osoittaa, että monet edustajat olivat huolissaan siitä, miten esimerkiksi päästökauppamekanismi ja tiettyjen valtioiden pöytäkirjan ulkopuolelle jääminen vaikuttaisi suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn. Pariisin sopimuksen ratifiointikeskustelussa enemmistö edustajista korosti sopimuksen myönteisiä vaikutuksia ja näki sopimuksen muun muassa vauhdittavan teknologisia uudistuksia. Tutkimus osoittaa myös, että ilmastonmuutoksen laaja-alaisuus ja kytkös tärkeisiin aloihin, kuten energia- ja talouspolitiikkaan, määrittävät paljon keskustelua ilmastopolitiikasta.