Kiinteän toimipaikan ja tosiasiallisen johtopaikan nexuksen verohaasteet : verotusoikeuden muodostuminen ja sen jakaminen Suomessa

Abstract

Kansainvälinen vero-oikeus perustuu ajatukselle, kuinka yhteisöjen liiketulon verotusoikeus tulisi olla siellä, missä voitto eli taloudellinen lisäarvo syntyy. Nykyisen tuloverojärjestelmän periaatteet ovat kuitenkin jääneet nojaamaan niihin osittain vanhentuneisiin käsityksiin, joissa liiketoimintaa harjoitetaan pääosin fyysisestä liikepaikasta. Globaalissa digitaalisessa taloudessa verotuksellisiin liityntäperiaatteisiin on kohdistunut uudenlainen verotuksellisen presenssin eli nexuksen muutosprosessi, jossa tuloverojen perinnässä on alettu painottamaan yhä enemmän yrityksen toimintaympäristön todellisia olosuhteita, kuten tosiasiallisen johdon sijaintia. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa selvitetään, millä kriteereillä ratkaistaan Suomen verotusoikeuden muodostuminen kiinteän toimipaikan sekä tosiasiallisen johtopaikan muodostavien yhteisöjen tuloon. Verotusoikeuden ja sen laajuuden ymmärtämiseksi tutkielmassa tarkastellaan myös niitä Suomen tekemiä ratkaisuja, joilla sen verotusoikeutta voidaan jakaa kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi sekä keinoja, joilla nykysääntelyn valossa on pyritty vastaamaan veropohjan rapautumiseen ja voittojen siirtelyyn. Tutkielman tutkimusmetodi on pääasiallisesti lainopillinen, jolloin tarkastelu keskittyy kiinteää toimipaikkaa ja tosiasiallista johtopaikkaa määrittävään voimassa olevan oikeuden sisältöön. Valtiot käyttävät verotuksellista itsemääräämisoikeuttaan ulkomaisiin yhteisöihin rakentamallaan verotusoikeudella. Avoimuuden puuttuminen lainsäädäntöjen eroista synnyttää tilanteita, joissa kannusteet aggressiiviseen verosuunnitteluun kasvavat. Lisäksi eroavaisuudet voivat johtaa rajat ylittävästi toimivan verovelvollisen epäedullisempaan kohteluun. Tutkimuskysymyksistä tehdyn analyysin seurauksena asiaa onkin tarkasteltu lopuksi myös veropoliittisesta näkökulmasta. Tutkielman merkittävimpiä lähteitä ovat Suomen kansallinen lainsäädäntö ja verosopimukset, OECD:n malliverosopimus sekä tuomio-istuinten ratkaisukäytäntö.