Liikunnan aineenopettajien kokema työuupumus pandemian aikaisen etäopetusjakson aikana

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella liikunnan aineenopettajien kokemaa työuupumusta pandemian aikaisen etäopetusjakson aikana. Pandemian aikaisen etäopetusjakson ajalla viitataan 2020–2021 olleeseen koronapandemiasta johtuvaan etäopetuksen ajanjaksoon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon liikunnan aineenopettajat kokivat työuupumusta etäopetusjakson aikana ja mitkä tekijät olivat yhteydessä koettuun työuupumukseen. Tutkimukseen vastasi 73 liikunnan aineenopettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka sisälsi taustatekijäkysymysten lisäksi kaksi suljettua kysymystä, jotka mittasivat etäopetusjakson aikana koettua työuupumusta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Työuupumusta arvioitiin Maslachin yleisen työuupumuksen arviointimenetelmän (MBI) avulla, joka on suunnattu mittaamaan sen eri ulottuvuuksia. Tässä tutkimuksessa työuupumusta tarkasteltiin sen kolmen eri ulottuvuuden kautta, jotka ovat uupumusasteinen väsymys, heikentynyt ammatillinen itsetunto ja kyynisyys.Tutkimusaineisto analysoitiin siihen sopivilla analyysimenetelmillä Webropol-sovelluksen ja IBM SPSS Statistic 28 -ohjelman avulla. Etäopetusjakson aikana koetun työuupumuksen yhteyttä taustatekijöihin eli liikunnan aineenopettajien työkokemukseen, opetettavan koulun kokoon, opetettujen etäopetusviikkojen ja -tuntien määrään tarkasteltiin riippumattomien muuttujien t-testillä.Koetun työuupumuksen yhteyttä muihin tekijöihin eli työssä viihtymiseen, ryhmänhallintaongelmiin ja työmäärän kasvamiseen tarkasteltiin puolestaan korrelaatioanalyysin avulla. Liikunnan aineenopettajista yli puolet kokivat olevansa silloin tällöin työuupuneita ja noin viidesosa usein tai päivittäin työuupuneita etäopetusjakson aikana. Tutkimukseen osallistuneista vain reilu viidesosa ei ollut kokenut ollenkaan työuupumusta. Liikunnan aineenopettajat olivat kokeneet uupumusasteista väsymystä ja heikentyneen ammatillisen itsetunnon tuntemuksia jonkin verran etäopetusjakson aikana. Kyynisyys ei ollut koettua työuupumusta selittävä ulottuvuus. Työuupumukseen ei ollut yhteydessä yksikään tämän tutkimuksen taustatekijä eikä ryhmänhallintaongelmat-tekijä. Osallistujien kokemaan työuupumukseen oli yhteydessä muista tekijöistä kuitenkin työssä viihtyminen ja työmäärän kasvaminen. Etäopetus ei ole pysyvä ratkaisu, mutta on mahdollista, että etäopetukseen joudutaan turvautumaan tulevaisuudessakin ja näin ollen tämän tutkimusaiheen merkitys opettajan työn kannalta korostuu. Mahdollisista työympäristön muutoksista huolimatta liikunnan aineenopettajien tulisi kokea mahdollisimman vähän työuupumusta työpaikallaan, kokea työn imua ja viihtyä työssään. Tämä mahdollistaa sen, että he pystyvät luomaan myös oppilailleen hyvinvoivan oppimisympäristön niin lähi- kuin etäopetuksessa. Lisäksi työuupumuksesta on tärkeää puhua, sillä muiden kokemusten kuuleminen voi helpottaa uupumuksen kokeneita. Erityisesti poikkeusolosuhteiden aikana, opettajien työympäristön muuttuessa radikaalisti, koko työyhteisön tulisi keskustella yhteisesti siitä, miten töissä voidaan henkisesti, jotta minkään asteisia uupumuksen tasoja ei pääse syntymään.