Alistetun asema – Intersektionaaliset valtasuhteet ja niiden purkaminen Susanna Alakosken Svinalängorna-romaanissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani lähtökohtana on kiinnostus sosiaalisia valtasuhteita ja kaunokirjallisuudessa esitettyjä etnisten vähemmistöjen kuvauksia kohtaan. Kohdeteoksenani on Susanna Alakosken esikoisromaani Svinalängorna (2006), joka kertoo Ruotsiin muuttaneen suomalaisperheen elämästä 1960–1970-luvulla. Romaani kuvaa perheen arkea, johon liittyvät olennaisesti suomalaisten asema Ruotsissa, köyhyys, naisten asema yhteiskunnassa ja perheessä sekä vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö.

Keskityn tutkielmassani Ruotsissa asuvan suomalaisvähemmistön kuvaukseen ja selvitän, miten kansallisuuteen, etnisyyteen, luokkaan, sukupuoleen ja ikään kytkeytyvät valtasuhteet määrittävät henkilöhahmojen asemaa yhteisössä. Pohdin, miten tällaisia sosiaalisesti tuotettuja valtasuhteita yhtäältä ylläpidetään ja toistetaan, sekä toisaalta kyseenalaistetaan ja pyritään purkamaan romaanissa. Koska kansallisuus, etnisyys, luokka, sukupuoli ja perhe ovat vahvasti tunteisiin liittyviä ilmiöitä, tarkastelen myös, millaisia tunteita näihin liittyy, ja miten tunteet omalta osaltaan kytkeytyvät valtasuhteisiin.

Hyödynnän työssäni intersektionaalista lähestymistapaa, jolle on tyypillistä identiteettejä ja eroja tuottavien tekijöiden limittyneisyyden tarkastelu. Intersektionaalisuus on ollut nouseva suuntaus viime vuosien feministisessä ja jälkikoloniaalisessa kirjallisuudentutkimuksessa. Se suuntaa huomion identiteettejä tuottaviin luokitteluihin, kuten sukupuoleen, luokkaan, etnisyyteen, seksuaalisuuteen, uskontoon, ”rotuun”, ikään ja terveyteen sekä niiden välisten suhteiden tarkasteluun pyrkien stereotyyppisten käsitysten ja valta-asetelmien purkamiseen.

Tutkielmani vahvistaa käsitystä siitä, että yksilöiden asema yhteisössä on monien tekijöiden summa. Työni tuo esille konkreettisia tilanteita, joista näkyy intersektionaalisten valtasuhteiden laajat vaikutukset yksilöiden asemaan sekä julkisessa että yksityisessä elämässä. Lisäksi tutkielmani osoittaa, että Alakosken Svinälängorna on merkittävä ulkosuomalaisen vähemmistön kuvaus, joka paitsi tarjoaa alistetussa asemassa olevalle yhteisölle ja yksilöille tilan kertoa tarinansa ja tulla nähdyksi, myös avartaa lukijoiden ajattelutapoja moninaisista identiteeteistä. Näin ollen kirjallisuus, erityisesti Svinalängornan kaltaiset teokset, ovat toimijoita, joilla ympäröivää yhteiskuntaa voidaan pyrkiä muuttamaan taiteen keinoin.