”Tappeluita, terroritekoja, puukotuksia” : Sosiaalisen median tosielämän väkivaltasisällöt korkeakouluopiskelijoiden kokemana

Abstract

Opiskelijoiden kokema pahoinvointi on suurta, ja yksi esitetty syytekijä on sosiaalinen media. Sosiaalinen media on iso osa opiskelijoiden arkea, ja siellä jaetaan paljon materiaalia päivittäin. Osa jaetuista videoista ja kuvista voivat sisältää laidasta laitaan väkivaltaista materiaalia todellisista tilanteista. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisen median käyttöä sekä saada tietoa siellä mahdollisesti nähdyistä väkivaltasisällöistä. Tämän lisäksi haluttiin saada selville, miten nähdyt väkivaltasisällöt vaikuttivat opiskelijoiden kokemaan psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkielma toteutettiin pääosin määrällisiä analyysimenetelmiä käytättäen. Aineistona käytettiin kyselytutkimuksesta keväällä 2026 saatuja vastauksia. Kysely oli suunnattu korkeakouluopiskelijoille ja vastauksia saatiin 118. Aineistoa analysoitiin alkuun kuvailevin menetelmin, jonka jälkeen varianssianalyysia ja t-testiä käyttäen. Avointen kysymysten tuloksia analysoitiin laadullisin menetelmin. Tuloksista saatiin selville, että kaikki kyselyyn vastanneet käyttivät sosiaalista mediaa, ja sitä käytettiin useita kertoja päivässä. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli nähnyt sosiaalisessa mediassa tosielämän väkivaltasisältöä. Sisältöä nähtiin vaihtelevasti, useimmiten harvemmin kuin kerran viikossa. Eniten sisältöä kohdattiin TiKTokissa sekä Instagramissa. Väkivaltasisältöä tuli useimmiten vastaan sosiaalisen median syötteessä ja suurin osa oli nähnyt sisältöä tahtomattaan. Nähdyt kuvat ja videot sisälsivät materiaalia muun muassa sodista, tappeluista, ampumisista, poliisiväkivallasta ja puukotuksista. Tulosten mukaan nähdyllä väkivaltasisällöllä koettiin olevan ainakin osittain negatiivisia vaikutusta hyvinvointiin. Varianssianalyysin tulosten mukaan mitä useammin sisältöä nähtiin, sen negatiivisemmin sen koettiin vaikuttavan. T-testin perusteella naiset kokivat miehiä enemmän sisällön näkemisellä olevan negatiivisia vaikutuksia arkeen. Vaikka vaikutus arkeen ei ollut yleistä, koettiin sisällön näkemisen vaikuttavan esimerkiksi varautuneisuudella tiettyjä tilanteita kohtaan.