Silmänliikkeet luetun ironian ymmärtämisessä lapsilla

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten 4.-luokkalaiset lapset ymmärtävät kirjoitettua ironiaa. Ironisten tekstien lukemista verrattiin kirjaimellisten tekstien lukemiseen ja lasten lukemista verrattiin aikuisten lukemiseen samoista tehtävistä. Tutkimus toteutettiin silmänliikekameran avulla ja lukemista tarkasteltiin virketasolla. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin koehenkilöiden työmuistin, teknisen lukutaidon, luetun ymmärtämisen ja empatiakyvyn taitoja. Tutkimukseen osallistui yhteensä 36 lasta (keski-ikä 10 vuotta 4 kuukautta) ja 35 aikuista (keski-ikä 24 vuotta). Tutkittavat lukivat tietokoneen ruudulta yhteensä 26 tekstiä, joista puolet sisälsivät kirjaimellisen ja puolet ironisen lausahduksen ja samalla heidän silmänliikkeensä rekisteröitiin. Jokaisen tekstin jälkeen tutkittava vastasi niiden sisältöä ja tarkoitusta kartoittaviin muisti- ja ymmärtämiskysymyksiin. Silmänliikemittauksen jälkeen koehenkilöiden työmuistin, teknisen lukutaidon ja empatian taitoja mitattiin yksilöllisesti. Luetun ymmärtämisen mittaaminen suoritettiin lasten osalta koko luokalle kerralla. Tutkimuksessa havaittiin, että lapset pystyivät ymmärtämään ironisia tekstejä, mutta ymmärtäminen oli selkeästi aikuisia heikompaa. Silmänliikekokeen osalta analyyseissa tutkittiin fiksaatioiden kestoa ensimmäisen ja toisen lukukerran osalta. Lasten havaittiin lukevan kokonaisuudessaan aikuisia hitaammin molemmissa tekstityypeissä ja molemmilla lukukerroilla. Ironisten ja kirjaimellisten tekstien lukemisprosesseissa ei kuitenkaan havaittu eroja silmänliikkeiden perusteella kummassakaan ryhmässä, mikä ei ollut oletettavaa aiemman tutkimuksen pohjalta. Lasten suhteen havaittiin, että ironisten virkkeiden uudelleen lukeminen ja niistä tehdyt palaamiset jo luettuihin tekstin osiin edistivät ironian ymmärtämistä. Samanlaisia prosesseja on havaittu aiemmissa tutkimuksissa aikuisilla, joten voitiin havaita lasten ymmärtämisprosessin mukailevan aikuisilla havaittua prosessia. Tässä tutkimuksessa vastaavaa ei kuitenkaan aikuisten osalta havaittu, mutta heillä ironisen virkkeen jälkeinen lukemisen hidastuminen edisti ironian ymmärtämistä. Lapsilla lukemisen hidastuminen ironisten virkkeiden jälkeen päinvastoin heikensi ironian ymmärtämistä. Tästä voitiin päätellä lasten havaitsevan ristiriidan tekstissä, mutta heidän olevan vielä kykenemättömiä ratkaisemaan tätä tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuksen pohjalta voitiin täten päätellä, että lapsilta havaittiin taitoja ymmärtää ironiaa luetusta tekstistä. Lasten taidot eivät kuitenkaan yltäneet aikuisten tasolle, mikä oli oletettavaa aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Toisaalta lapsilla havaittiin samansuuntaisia prosesseja lukiessa kuin aikuisilla, mistä voitiin päätellä, että lapset pystyivät ymmärtämään ironiaa kirjoitetusta tekstistä. Tulokset antoivat täten näyttöä sille, että ironian lukemista lapsilla pystyttiin tutkimaan silmänliikemenetelmän avulla. Tutkimusta tältä alalta ei ole tehty, minkä vuoksi tutkimusta tarvitaan yhä lisää.