Dispositioefekti sijoitusmarkkinoilla : Osakesijoittajan käyttäytyminen nousu- ja laskumarkkinoilla

Abstract

Käyttäytymistaloustiede haastaa neoklassisen taloustieteen oletukset taloudellisten toimijoiden rationaalisuudesta. Neoklassisessa ajattelussa sijoittajien oletetaan tekevän johdonmukaisia ja hyötyä maksimoivia päätöksiä täydellisen informaation pohjalta. Käyttäytymistaloustiede sen sijaan korostaa, että päätöksentekoon vaikuttavat usein psykologiset tekijät, kuten heuristiikat, tunteet ja kognitiiviset vinoumat, jotka voivat johtaa systemaattisiin poikkeamiin rationaalisuudesta. Yksi käyttäytymistaloustieteen keskeisistä ilmiöistä on dispositioefekti, jossa sijoittajat myyvät voitolliset sijoitukset herkemmin kuin tappiolliset. Dispositioefekti pohjautuu prospektiteoriaan, jonka mukaan ihmiset arvioivat päätöksiä suhteessa tiettyyn vertailupisteeseen ja suhtautuvat eri tavoin voittoihin ja tappioihin. Tappioiden aiheuttama tunne on subjektiivisesti voimakkaampi kuin vastaavan suuruisten voittojen tuottama mielihyvä, mikä johtaa tappioiden realisoinnin välttelyyn. Dispositioefektiä selittävät myös mentaalinen kirjanpito, katumuksen pelko, ylpeyden tavoittelu sekä itsehillinnän puute. Tutkielmassa tarkastellaan dispositioefektin ilmenemistä nousu- ja laskumarkkinoilla kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksissa dispositioefekti havaitaan yleisesti esiintyväksi ilmiöksi, mutta sen voimakkuus vaihtelee markkinatilanteen mukaan. Useissa tutkimuksissa dispositioefekti korostui nousumarkkinoilla, joissa sijoittajat pyrkivät varmistamaan voittonsa myymällä osakkeita nopeasti. Joissakin tutkimuksissa dispositioefekti oli kuitenkin voimakkaampi laskumarkkinoilla, erityisesti tilanteissa, joissa sijoittajien luottamus markkinoihin oli heikko. Lisäksi tutkimuksissa havaittiin, että sijoittajakokemus vähentää dispositioefektiä, kun taas yliluottamus ja tunnepohjainen reagointi voivat voimistaa sitä. Tutkimustulokset osoittavat, että dispositioefekti on monitekijäinen käyttäytymisharha, jonka ilmenemiseen vaikuttavat sekä markkinaympäristö että sijoittajien yksilölliset psykologiset piirteet.