Ikävinoumat ja ikäsyrjintä tekoälyavusteisessa rekrytoinnissa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja teoriaohjaava analyysi

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kuvailevan, integroivan kirjallisuuskatsauksen sekä laadullisen, teoriaohjaavan analyysin avulla tekoälyavusteisessa rekrytoinnissa ilmenevää ikävinoumaa ja ikäsyrjintää sekä ilmiötä selittäviä sosioteknisiä taustamekanismeja. Aineisto koostuu kymmenestä vuosina 2019–2026 julkaistusta tieteellisestä artikkelista, jotka käsittelevät iän vaikutusta tekoälyavusteisessa rekrytoinnissa. Teoriatausta perustuu aiempaan algoritmista yhteiskuntaa, tekoälyrekrytointia sekä tekoälyn ja tekoälyrekrytoinnin vinoumia käsittelevään kirjallisuuteen.

Analyysin perusteella iän merkitys vaihtelee tekoälyavusteisessa rekrytoinnissa: iän negatiivinen ja positiivinen vaikutus kohdistuvat tapauskohtaisesti eri-ikäisiin työnhakijoihin. Analyysi osoittaa, että ikävinouma on kontekstisidonnainen ilmiö, joka vaihtelee rekrytointiprosessin vaiheiden, haetun työtehtävän ja käytetyn alustan sekä iän kanssa risteävien tekijöiden mukaan. Sosiotekniset mekanismit sisältävät analyysin perusteella iän rakentumisen ja päättelyn väylät rekrytointijärjestelmissä sekä sosiaaliskulttuurisia ja teknisiä ja teknologisia selitysmekanismeja, jotka vuorovaikuttavat keskenään. Tulosten perusteella ikävinouman sosiaaliskulttuurinen ja tekninen ulottuvuus ovat vahvasti yhteen kietoutuneita ja ylläpitävät yhdessä ikävinoumaa tekoälyavusteisessa rekrytoinnissa. Analyysi osoittaa, että ikävinoumaa voidaan kuitenkin myös hallita suunnittelu- ja kehittämisprosessin aikaisilla valinnoilla.

Olemassa oleva tutkimus on analyysin valossa metodologisesti epäyhtenäistä, minkä vuoksi tutkimuksen metodologinen systematisointi on tarpeen. Iän määrittely ja kategorisointi sekä tutkimusten menetelmät vaihtelevat, mikä vaikeuttaa tulosten tulkintaa ja luotettavuutta. Myöhempi tutkimus voisi edelleen tarkentaa väylää, jolla sosiaaliskulttuuriset arvot ja uskomukset siirtyvät teknisiin rekrytointijärjestelmiin, -työkaluihin ja -päätöksiin. Myös maantieteellisesti ja tieteenalojen suhteen rikkaampi tutkimus on tarpeen, jotta ilmiön kansainväliset, kulttuuriset ja kontekstuaaliset ulottuvuudet voidaan hahmottaa aiempaa tarkemmin.