"Kunnia kuolla on vapauden tiellä" : Nuorisojärjestö Sinimustien aatteet liikkeen lauluissa 1933 – 1936

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan nuorisojärjestö Sinimustien aatteellisia lauluja. Sinimustat oli Suomessa 1930–1936 toiminut oikeistoradikaali ja kansallismielinen nuorisojärjestö. Tutkielmassa keskitytään ajanjaksoon, jolloin kansanedustaja ja pappi Elias Simojoki johti järjestöä eli vuodesta 1933 järjestön lakkauttamiseen vuonna 1936. Simojoen johtaessa järjestöä tuli jokaisen Sinimusta-nuoren oppia ainakin kaksitoista aatteellista laulua ennen kuin alokkaana ollut nuori voitiin ottaa liikkeen valajäseneksi. Tutkielmassa selvitetään, mitä nämä tärkeiksi määritellyt Sinimustien laulut kertovat järjestön aatteista. Tutkielman päätutkimuskysymys jakaantuu seuraaviin jatkokysymyksiin: Mitä laulut kertovat Sinimustien arvoista kansakuntaan, heimoajatteluun ja suomalaisuuden vihollisiin liittyen? Mitä laulut kertovat uskonnollisuuden ja uhriaatteen roolista osana Sinimustien aatetta? Tutkimusaineistona käytetään Sinimustien tärkeimpiä lauluja ja Sinimustien keskusjohdon vuosina 1933–36 laatimia, paikallisosastoille lähetettyjä järjestötiedotuksia, jotka on arkistoitu Kansallisarkistoon, sekä muuta arkistoaineistoa. Lauluja ja asiakirjoja analysoidaan historiantutkimuksen metodin avulla. Tarkastelussa käytetään myös kontekstualisointia eli tutkimusaineistoa ja -aihetta tarkastellaan osana 1930-luvun suomalaista kulttuuria ja valkoisen Suomen aatehistoriaa. Analyysissa hyödynnetään myös uskontotieteen käsitteistöä, jonka avulla tulkitaan uskonnollista uhriajattelua poliittisen toiminnan motivoijana ja osana eurooppalaisen aatehistorian jatkumoa. Laulujen tekstien lisäksi tutkielmassa tarkastellaan niiden nonverbaalista puolta ja pohditaan musiikin suhdetta ihmisen kehollisuuteen. Lisäksi tutkielmassa käsitellään laulujen ja musiikin käyttämistä laajemminkin nuorison kasvatuksessa. Tutkielmassa tarkastelluilla lauluilla oli merkittävä rooli Sinimustien toiminnassa ja aatteellisessa kasvatustyössä. Sinimustien lauluista ja arkistolähteistä nousivat voimakkaimmin esiin kansakuntaan, heimoajatteluun, suomalaisuuden vihollisiin sekä uskontoon ja uhriajatteluun liittyvät teemat. Nämä teemat nousevat myös esiin Simojoen omasta politiikasta. Lauluissa maalailtiin kuvaa tulevasta, heimoista rakentuvasta Suur-Suomesta. Vaikka Sinimustat ei ollut virallisesti kristillinen tai hengellinen järjestö, uskonto ja isänmaallisuus limittyivät järjestön ideologiassa. Lauluissa korostui veriuhriajattelu eli ihanne kuolemasta kansakunnan puolesta.