Lapsen hyvinvointi varhaiskasvatuksessa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
494.86 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1608
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
kokonaisvaltaisemmin sitä, mistä lapsen hyvinvointi koostuu. Vuonna 2019 1–6-vuotiaista suomalaisista lapsista 77 % osallistui varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja varhaiskasvatuslaki velvoittavat suomalaista varhaiskasvatusta tukemaan lapsen hyvinvointia, joka on lapsen oikeus. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisista näkökulmista lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa on tutkittu sekä sitä, kuinka eri näkökulmat vaikuttavat näkemykseen lapsen hyvinvoinnin rakentumisesta varhaiskasvatuksessa. Aiheesta tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Hakuprosessi jakautui tietokantahakuun, viitehakuun sekä käsin hakuun. Viitteitä löydettiin yhteensä 1496 ja lähdeviitteitä 916. Lopulliseen tarkasteluun hyväksyttiin 23 artikkelia. Katsauksessa ilmeni, että lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa on tutkittu niin lapsen kuin aikuisenkin näkökulmasta sekä etsimällä näkökulmia tutkimukselle varhaiskasvatuksen ja päiväkodin arjesta. Lapsen näkökulmasta tehdyissä tutkimuksissa esille nousi useimmiten lapsen yksilöllisen kohtaamisen merkitys lapsen hyvinvoinnille varhaiskasvatuksessa. Aikuisen näkökulmasta tehdyissä tutkimuksissa yhtä selkeästi esiin noussutta teemaa ei ollut – hyvinvointi esiintyi kontekstisidonnaisesti. Näkökulmat vaikuttivat vastauksiin niin, että hyvinvointia oli tarkasteltu vain tietystä perspektiivistä. Artikkeleissa teemoiksi nousivat sosiaaliset suhteet, lapsi yksilönä, varhaiskasvatusympäristö ja leikki sekä henkilökunta ja pedagogiikka. Näkökulmien monipuolisuus tukee myös ajatusta lapsen hyvinvoinnin monipuolisuudesta. Tämä katsaus osoitti, että suomalaiselle, kokonaisvaltaiselle ja konkreettiselle tutkimukselle lapsen hyvinvoinnista varhaiskasvatuksessa on tilausta. Näin voisimme ymmärtää lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuutta paremmin sekä varmistaa lapsen hyvinvoinnin tukemisen varhaiskasvatuksessa.