Arvioitavasta arvioijaksi: erityisopettajaksi opiskelevien kokemuksia arvioinnin kohteena olemisesta

Abstract

Arviointi on keskeinen osa erityisopettajan työtä ja vaatii erityistä osaamista. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että henkilökohtaiset arviointikokemukset niihin liittyvine tunteineen heijastuvat erityisopettajaksi opiskelevan yksilöllisiin arviointia koskeviin käsityksiin. Nämä taas vaikuttavat siihen, miten opiskelija omaksuu uutta tietoa opintojensa aikana ja millaisiksi hänen arviointikäytänteensä muotoutuvat.

Tämän pro gradu -työn tavoitteena oli saada tietoa erityisopettajaksi opiskelevien koulu- ja opiskeluaikaisista arviointikokemuksista. Työssä selvitettiin, millaisia kielteisiä ja myönteisiä kokemuksia heillä on arvioinnin kohteena olemisesta. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty osana Opettajien arviointiosaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä (OPA) hanketta (2018–2021). Aineisto (N = 146) koostui sähköisen kyselyn avulla kerätyistä avoimista vastauksista, jotka analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Kielteiset kokemukset korostuivat erityisopettajaksi opiskelevien arviointikokemuksissa: lähes puolella osallistujista (47 %) mieleen jääneet asiat olivat kielteisiä. Vajaan neljänneksen (24 %) kokemukset näyttäytyivät pääosin myönteisinä. Viidesosa (20 %) nosti esiin yhtä lailla sekä myönteisiä että kielteisiä asioita. Pienellä osalla (9 %) kokemukset olivat valtaosin neutraaleja.

Peräti 86 % kaikista vastaajista mainitsi vähintään yhden kielteisen kokemuksen tai kriittisen huomion. Kielteiset kokemukset liittyivät summatiivisiin arviointikäytänteisiin, arvioinnin epäoikeudenmukaisuuteen ja läpinäkyvyyden puutteeseen, epäonnistumisen ja itsensä nolaamisen pelkoon sekä onnistumisten puutteeseen. Myönteisissä kokemuksissa korostuivat mielekkäiksi koetut arviointikäytänteet sekä minäkäsitystä vahvistaneet onnistumiset.

Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijoilla on hyvin erilaiset lähtökohdat arviointiosaamisen kehittymiselle. Tuloksia voi hyödyntää erityisopettajakoulutuksen kehittämisessä. Ne ohjaavat kiinnittämään huomiota siihen, että opiskelijat saavat koulutuksensa aikana monipuolisia kokemuksia niin arvioitavana kuin arvioitsijanakin sekä keinoja käsitellä henkilökohtaisia kokemuksiaan ja tunteitaan. Lisätutkimusta erilaisten kokemusten vaikutuksista arviointikäsitysten muodostumiseen tarvitaan.