Voiko muoti olla kestävää? - Ympäristöoikeudellinen näkökulma muotiteollisuuteen

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan, millaiset sääntelykeinot ohjaavat tällä hetkellä kestävää muodin tuotantoa. Aihetta lähestytään muotiteollisuuden tuotantoketjujen sekä muotiteollisuuden jätehuollon sääntelyn kautta, jotka ovat muotiteollisuuden tuotteen elinkaaren ääripäät. Tuotannossa eli elinkaaren alkuvaiheessa korostuvat yrityksen vapaaehtoiset keinot toteuttaa yhteiskuntavastuutaan itsesääntelyn keinoin. Jätehuollon eli elinkaaren viimeisen vaiheen yhteydessä suuremmassa roolissa ovat taas oikeudellinen sääntely ja julkisen vallan keinot vaikuttaa tuotteen loppusijoittamiseen. Tutkielmassa sääntelyn käsite ymmärretään laajasti siten, että se käsittää sekä vapaaehtoisen itsesääntelyn, että lakiin ja muihin oikeuslähteisiin perustuvan oikeudellisen sääntelyn.

Aiheen tarkastelu ympäristöoikeudellisesta näkökulmasta on ajankohtaista ja tarpeellista, sillä muotiteollisuus on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista ja sen ympäristövaikutukset ovat huomattavat. Yhteiskunnan muuttuneista kulutustottumuksista johtuen muotia tuotetaan yhä enemmän, nopeammin ja halvemmin. Kuitenkin yksittäisten muotiteollisuuden tuotteiden käyttömäärät ovat vähentyneet, joten muotiteollisuuden jätettä eli tekstiilijätettä syntyy yhä enemmän. Ympäristövaikutusten oikeudellinen tarkastelu on kuitenkin nykyisissä oikeustieteellisissä tutkimuksissa jäänyt vähäiseksi tai jopa olemattomaksi.

Tutkielman tutkimusmetodi on sääntelyteoreettinen tutkimus. Tutkimusaineistossa on hyödynnetty ympäristöoikeudellisen aineiston lisäksi myös aineistoa muilta oikeuden- sekä myös muilta tieteenaloilta. Aihetta käsitellään kansainvälisestä näkökulmasta, mutta kansallisessa kontekstissa.

Tutkielman johtopäätöksinä esitetään, että kattavaa, erityisesti muotiteollisuuden ympäristösääntelyyn liittyvää sääntelyä ei ole juurikaan luotu, mutta sille olisi muuttuvassa yhteiskunnassa tarvetta. Tuotantoketjujen kestävä hallinta edellyttää yrityksiltä itsesääntelyä, joka on luonteeltaan vapaaehtoista ja siten sen toteutumista on vaikea oikeudellisesti valvoa. Jätehuolto muotiteollisuudessa on vahvemmin säänneltyä, mutta keinoja esimerkiksi tekstiilien kierrätyksen yhtenäistämiseen tulisi kehittää. Innovaatioita ja alan syvärakenteisiin kohdistuvaa muutosta kaivataan myös sääntelyn osalta.