”Täällä olisi ulkomaalainen vieras…” Seurakuntien vapaaehtoiset tulkit ja heidän kokemuksensa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee puhuttujen kielten tulkkausta seurakunnissa. Tutkielman piiriin kuuluvat eri kristilliset kirkkokunnat ja seurakunnat ja niiden moninaiset tulkkaustilanteet. Seurakuntatulkit ovat yleensä vapaaehtoisia, joten tässä tutkielmassa käsitellään ei-ammatillista tulkkausta.

Aihetta lähestytään tulkkien näkökulmasta. Aineistona ovat kyselyvastaukset. Kysely toteutettiin luomalla lomake Webropol-kyselytyökalulla ja lähettämällä lomakkeen linkki joihinkin seurakuntiin ja joillekin seurakunnallisissa tilanteissa tulkanneille. Kyselyyn tuli 25 vastausta kesä-elokuun 2013 aikana. Vastaajat ovat evankelis-luterilaisesta kirkosta, vapaista suunnista, ortodoksikirkosta ja järjestäytymättömästä kotiseurakunnasta.

Tutkimuksen perusteella seurakuntatulkkaus on omanlaisensa ilmiö tulkkauksen kentällä. Seurakuntaympäristössä tulkatessa tarvitaan tiettyjä ominaisuuksia ja tietoja. Leimallisia piirteitä seurakuntatulkkaukselle ovat esimerkiksi tulkkaamisen kokeminen palvelutehtävänä ja henkilökohtaisen uskon merkitys tulkkaustyössä. Seurakuntatulkit ovat ikään kuin osa kristillistä kulttuuria, ja tämä auttaa heitä tulkkaustehtävässä. Seurakuntatulkkauksella on ominaispiirteensä, mutta tutkimuksen perusteella seurakunnissa esiintyy hyvin monenlaisia tulkkaustilanteita. Seurakuntatulkeilla ei useinkaan ole koulutusta tulkkaamiseen. Joillekin tulkeille kertyy kuitenkin paljon kokemusta ja sitä kautta he ovat voineet kehittyä tulkkeina. Seurakuntatulkkaus eroaa ammattitulkkauksesta monin tavoin. Seurakunnassa tulkkaustilanne voi esimerkiksi jatkua pitkään ja tulkit tulkkaavat yleensä yksin. Tulkkeina seurakuntatulkit ovat tavallaan yhden alueen asiantuntijoita, jotka ovat erikoistuneet kristillisiin aihepiireihin.

Tulkkauksen tarpeet voitaisiin ottaa seurakunnissa nykyistä paremmin huomioon. Tutkielmassa annetaan joitakin toimenpidesuosituksia seurakuntiin. Tulkkausta voidaan helpottaa esimerkiksi miettimällä tulkkauspaikka mahdollisimman otolliseksi tulkin kuulemisen ja näkemisen kannalta ja lähettämällä tulkille etukäteen aineistoa.