Kahdeksasluokkalaisten sosiaalinen ahdistuneisuus ja kehotyytyväisyys sekä niiden yhteys

dc.contributor.authorImpola, Hanna
dc.contributor.authorSyvänen, Pauliina
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, luokanopett., OKL Turku|en=Educational Sciences, Primary Education|
dc.date.accessioned2020-04-09T21:01:09Z
dc.date.available2020-04-09T21:01:09Z
dc.date.issued2020-03-10
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksasluokkalaisten kokemaa sosiaalista ahdistuneisuutta ja kehotyytyväisyyttä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen ahdistuneisuuden ja kehotyytyväisyyden välistä yhteyttä. Tutkimus on kvantitatiivinen ja tutkimusaineistona käytettiin osaa Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä -hankkeen yhteydessä saaduista tutkimustuloksista. Hankkeeseen osallistuttiin, sillä aineistoa ei tästä näkökulmasta oltu vielä tutkittu ja aineiston käsittely koettiin tarpeelliseksi. Tutkittavat olivat vuosien 2007–2008 kahdeksasluokkalaisia kahdesta varsinaissuomalaisesta yläkoulusta (N=193). Aineisto analysoitiin käyttäen IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmaa ja saatuja tuloksia tarkasteltiin ja vertailtiin summamuuttujien kautta. Sosiaalisen ahdistuneisuuden ja kehotyytyväisyyden välistä yhteyttä tarkasteltiin korrelaatiokertoimien avulla. Tulosten tarkastelussa huomioitiin myös sukupuolten väliset erot. Kahdeksasluokkalaiset kokivat selkeästi, mutta eivät merkittävästi sosiaalista ahdistuneisuutta. Eniten sosiaalista ahdistuneisuutta koettiin sellaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joissa oltiin vieraiden ihmisten seurassa. Vähiten ahdistuneisuutta koettiin itselle tuttujen ikätovereiden seurassa. Tulokset osoittivat, että kahdeksasluokkalaiset kokevat myös jonkin verran kehotyytymättömyyttä. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat sukupuoleensa ja vähiten tyytyväisiä kehostaan reisiinsä. Pojat olivat yleisesti tyttöjä tyytyväisempiä omaan kehoonsa. Lisäksi tulokset osoittivat, että sosiaalisen ahdistuneisuuden ja kehotyytyväisyyden välillä oli yhteys, mutta yhteyden suuntaa ei pystytty selvittämään. Tämä tutkimus antoi olennaista tietoa nuorten psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Luokanopettajan rooli näiden tekijöiden ennaltaehkäisemisessä on merkittävä. Nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa sosiaalisen ahdistuneisuuden ja kehotyytyväisyyden välisestä yhteydestä sekä niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä.
dc.format.extent47
dc.identifier.olddbid166164
dc.identifier.oldhandle10024/149300
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/11361
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2020040914246
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/149300
dc.subjectSosiaalinen ahdistuneisuus, kehotyytyväisyys, kehotyytymättömyys, kahdeksasluokkalaiset
dc.titleKahdeksasluokkalaisten sosiaalinen ahdistuneisuus ja kehotyytyväisyys sekä niiden yhteys
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Impola_Hanna_Syvanen_Pauliina_opinnayte.pdf
Size:
698.3 KB
Format:
Adobe Portable Document Format