Konkurssiennustaminen Suomen rakennusalalla : Altmanin Z-mallien ja Ohlsonin O-mallin vertaileva analyysi 2015–2025
Ladataan...
1021.09 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset5
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Rakennusala on Suomen kansantalouden kannalta merkittävä toimiala. Samalla rakennusala on hyvin suhdanneherkkä ja projektiriippuvainen toimiala, jossa yritysten talousvaikeudet voivat heijastua nopeasti alihankintaketjuihin, rahoittajiin sekä muihin sidosryhmiin. Konkurssien ennakoiva tunnistaminen on täten alalla erityisen tärkeää. Tämän tutkielman tavoitteena on arvioida, kuinka hyvin klassiset tilinpäätöspohjaiset konkurssiennustemallit soveltuvat suomalaisten rakennusalan yritysten konkurssiriskin arviointiin nykyisessä toimintaympäristössä. Tutkielma keskittyy Altmanin Z-malliin ja sen Z’- ja Z’’-variaatioihin sekä Ohlsonin O-malliin.
Tutkielman keskeiset tutkimuskysymykset liittyvät siihen, kuinka tarkasti Altmanin Z-malli variaatioineen sekä Ohlsonin O-malli ennustavat suomalaisten rakennusalan yritysten konkursseja vuosina 2015–2025, ja miten mallien ennustekyky vaihtelee eri ennustehorisonteissa. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, mikä malleista toimii parhaiten suomalaisen rakennusalan konkurssiennustamisessa. Tutkimusmenetelmänä käytetään vertailevaa kvantitatiivista luokitteluanalyysiä, jossa mallien pisteluvut muunnetaan konkurssiluokituksiksi ja niiden suorituskykyä arvioidaan sekaannusmatriisien, Sensitivityn, Specificityn, Precisionin, Balanced accuracyn, ROC-analyysin, AUROC-arvon sekä Precision-Recall-analyysin avulla.
Tutkimusaineisto koostuu Moody’sin Orbis Europe -tietokannasta kerätyistä suomalaisten rakennusalan yritysten tilinpäätöstiedoista ja konkurssistatuksista. Lopullinen aineisto sisältää 5 726 yritystä, joista 218 on konkurssiyrityksiä ja 5 508 ei-konkurssiyrityksiä. Aineisto kattaa rakennusalan toimialaluokat TOL 41, 42 ja 43. Mallien ennustekykyä tarkastellaan sekä koko aineistossa että toimialaluokittain. Ennustehorisontteina käytetään viimeisintä saatavilla olevaa tilinpäätöstä sekä tästä yksi, kaksi ja kolme vuotta taaksepäin.
Tulosten perusteella nämä klassiset konkurssiennustemallit erottavat suomalaisen rakennusalan konkurssiyrityksiä satunnaista luokittelua paremmin, mutta niiden käyttö edellyttää varovaista tulkintaa. Viimeisimmässä tilinpäätösikkunassa Ohlsonin O-malli saavuttaa korkeimman AUROC-arvon, kun taas Z''-malli tunnistaa eniten konkurssiyrityksiä ja toimii vahvimpana laajan riskiseulonnan mallina. Ennustekyky heikkenee selvästi ennustehorisontin pidentyessä, mikä on linjassa aiemman kirjallisuuden havaintojen kanssa. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, että Z''-malli ja Ohlsonin O-malli ovat suomalaisessa rakennusalan aineistossa vahvimmat klassiset ennustemallit, mutta alkuperäiset raja-arvot eivät sellaisenaan riitä varmoja konkurssipäätelmiä tavoiteltaessa.