Voitto-ohra, Nella-kaura ja Tuure-timotei : Peltokasvien lajikenimien rakenne ja funktiot

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen suomalaisten jalostajien nimeämiä, Suomessa viljeltäviä peltokasvilajikkeita. Tutkielmassani selvitän, millainen on lajikenimien semanttinen sisältö, millaisia funktioita lajikenimillä on ja miten funktiot toteutuvat, sekä millainen on prototyyppinen lajikenimi aineistoni perusteella. Tutkielmani täyttää nimistöntutkimuksen tutkimusaukkoa, sillä aiemmin suomalaisten peltokasvien lajikenimiä ei ole tutkittu. Lajikenimien semanttisen sisällön selvittämiseen käytän analyysivälineenä Paula Sjöblomin (2006) funktionaalis-semanttista analyysimallia muokattuna. Lajikenimien funktioita selvitän Sjöblomin (2006) viiden interpersoonaisen funktion avulla, jotka ovat informatiivisuus, houkuttelevuus, käytännöllisyys, integroivuus ja individualisoivuus. Tarkastelen prototyyppisyyttä yhdeksän ominaisuuden avulla. Tarkastelen, mitä kasvia lajikenimi edustaa, mikä on lajikkeen jalostaja, onko nimi moniosainen, onko nimi myös appellatiivi, onko nimessä vierasperäisiä grafeemeja tai vierassanan tavutyyppejä, onko nimi etunimi, onko nimi suomalaisessa nimipäiväkalenterissa ja onko nimi useammin miehen vai naisen nimi. Näiden ominaisuuksien avulla syntyy myös kokonaiskuva aineistostani. Aineistoni koostuu 201 lajikenimestä, jotka olen poiminut Ruokaviraston lajikeluetteloista vuosilta 2020–2025. Suurin osa, 190 lajikkeista on Boreal Kasvinjalostus Oy:n jalostamia ja 11 kappaletta Plantanova Oy:n jalostamia. Funktionaalis-semanttisessa tarkastelussa kaikki lajikenimet sisältävät yksilöivän nimenosan, ja lisäksi 17 nimeä sisältää selventävän täydennysosan. Yksilöivistä nimenosista 173 sisältää etunimen, kuusi paikannimen ja 70 leksikaalista merkitystä kantavan ilmaisun. Lajikenimet toteuttavat kaikkia viittä funktiota jossain määrin. Aineistoni lajikenimissä yleisimmät funktiot ovat käytännöllisyys ja individualisoivuus. Prototyyppinen lajikenimi on todennäköisimmin Borealin jalostama ohra, joka on yksiosainen, ei sisällä appellatiivia, vierasperäisiä grafeemeja tai vierassanan tavutyyppejä. Se sisältää lähes yhtä todennäköisesti naisen tai miehen etunimen, joka on suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Tietyt ominaisuudet korostuvat suomalaisissa peltokasvien lajikenimissä. Lisätietoa tarjoavien, selventävien täydennysosien runsaampi käyttö nimissä voisi monipuolistaa lajikenimien nimistöä ja tarjota ostajille nopeaa lisätietoa lajikkeesta. Lajikenimissä kannattaa huomioida mahdollisimman monen funktion toteutuminen, koska ne antavat lajikenimestä positiivisen kuvan ja helpottavat sen käyttöä.