Yhteisöllisyyden rakentuminen työssä: inklusiivisen johtamisen rooli

Abstract

Työelämäkeskustelussa nousee esille yhä enemmän monimuotoisuuteen, tasa-arvoon, inkluusioon, etätyöhön ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä aiheita. Työelämän virtualisoituminen tuo oman haasteensa tähän keskusteluun ja muovaa paitsi työn tekemisen ja johtamisen tapoja myös työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunteita. Etenkin koronapandemian jälkeen etätyö on kasvanut merkittävästi, mikä tekee aiheesta ajankohtaisen tutkimuskohteen. Myös monimuotoisuus on keskeinen työelämää muovaava tekijä ja se heijastaa sekä yhteiskunnan rakenteellista että kulttuurista muutosta. Tämä taas korostaa inkluusion ja yhteisöllisyyden merkitystä, jotta jokainen voisi tuntea itsensä osaksi työyhteisöä. Inklusiivisuuden ja yhteisöllisyyden tutkiminen on ajankohtaista ja yhteiskunnallisesti merkittävää, jotta voidaan selvittää ja ymmärtää, miten organisaatiot voivat vastata työelämän monimuotoistumisen tuomiin haasteisiin.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yhtenä pääteemana yhteisöllisyyttä työyhteisössä ja sen vaikutuksia hyvinvoinnille yksilön näkökulmasta sekä tuottavuudelle organisaation näkökulmasta. Toisen pääteeman muodostaa inklusiivinen johtaminen ja tutkielmassa tarkastellaan inklusiivisia johtamiskäytänteitä, jotka tukevat työyhteisöllisyyden rakentumista ja siten vaikuttavat hyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmiin.

Vaikka tutkimus yhteisöllisyyden kokemuksesta on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, on silti esitetty tarve tutkia lisää työyhteisöllisyyttä. Toistaiseksi on tehty vain vähän tutkimusta siitä, miten yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia voidaan edistää yhteisöllisyyden tunteen avulla. Tämä osoittaa tieteellisen kiinnostuksen kasvua aiheisiin ja viestii tarpeesta ymmärtää näitä ilmiöitä.

Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta yhteisöllisyyden mallista, kahdesta inklusiivisen johtamisen mallista sekä sosiaalisesta identiteettiteoriasta. Tutkielmassa hyödynnetään neljää aineistoa, jotka ovat julkisesti saatavilla. Käytettävät aineistot sijoittuvat suomalaisen työelämän kontekstiin ja tarjoavat siitä monipuolisen katsauksen, sillä eri aineistoissa yhdistyy sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatiot, työntekijän ja työnantajan näkökulmat sekä hybridityön konteksti. Aineistoissa on pääosin edustettuina keskisuuret ja suuret organisaatiot. Tutkielman analyysimenetelmänä on ollut sisällönanalyysi, jota on toteutettu teoriaohjaavasti.

Tutkimuksessa havaittujen tulosten perusteella voidaan esittää, että työyhteisöllisyyttä tukevia inklusiivisia johtamiskehyskäytänteitä ovat yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen rakentaminen, vuorovaikutuksen vahvistaminen ja yhteinen identiteetti, työntekijöiden voimaannuttaminen ja osallistaminen, kehittymisen ja kasvun tukeminen sekä monimuotoisuuden aktiivinen johtaminen. Nämä käytänteet pitävät esimerkiksi sisällään niin erilaisuuksien ymmärtämistä ja hyväksymistä, kasvokkaisen vuorovaikutuksen mahdollistamista, osallistamista ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoamista, muiden huomioimista, pystyvyyden tukemista, yhdenvertaista kohtelua kuin haasteiden ja konfliktien hallintaa. Työyhteisöllisyyttä voidaan tukea eri keinoilla, mitkä siten vaikuttavat osaltaan myös yksilön hyvinvointiin ja organisaation tehokkuuteen.

Tutkimus täydentää aiempaa tietoa ja osoittaa, että yhteisöllisyyden rakentumista voidaan tukea erilaisilla inklusiivisilla johtamiskäytänteillä. Näin se laajentaa ymmärrystä johtamisen roolista huomioiden samalla hybridityön kontekstin. Koska tämä tutkimus nojautui valmiiseen aineistoon, voidaan eräänä jatkotutkimusehdotuksena esittää haastattelun tekoa siitä, miten johtajat itse kokevat harjoittavansa inklusiivista johtamistyyliä ja miten he ovat havainneet sen vaikuttavan työyhteisöllisyyteen.