Mielialaoireilevien nuorten avun ja tuen saanti koulussa
Ladataan...
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Nuorten mielialaoireilu on lisääntynyt lähivuosien aikana ja ahdistus sekä masennus ovat tällä hetkellä
nuorten tavanomaisimpia mielenterveyden häiriöitä. Eri syntyperistä olevien nuorten välillä esiintyy
eroja mielenterveyden oireilussa ja esimerkiksi maahan muuttaneilla nuorilla on havaittu esiintyvän
enemmän mielenterveyden ongelmia kuin asuinmaassa syntyneillä nuorilla. Nuorten mielenterveyden
tukemisessa keskeisiä rooleja on niin nuorten läheisillä henkilöillä kuin virallisilla toimijoilla. Avun
hakeminen mielenterveyden oireisiin on kuitenkin vähäistä ja avun hakemista estää niin yksilölliset,
sosiaaliset, systeemiset kuin rakenteelliset tekijät. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata
mielialaoireilevien nuorten avun ja tuen saantia koulussa sekä selvittää nuorten syntyperän yhteyttä
saatuun tukeen. Tutkielman tavoitteena oli luoda uutta tietoa mielialaoireilevien nuorten avun ja tuen
saannista mielialaoireisiin koulussa, minkä avulla koulun palveluja voidaan kehittää vastaamaan
paremmin nuorten mielenterveystarpeisiin.
Pro gradu -tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena, korrelatiivisena tutkielmana. Tutkielman aineistona
käytettiin vuoden 2019 kouluterveyskyselyä. Tutkielmassa oltiin kiinnostuneita nuorista, joilla oli
mielialaoireilua ja tutkielman osaotos muodostettiin 8.- ja 9.-vuosiluokilla opiskelevista nuorista, joilla
oli joko kohtalaista tai vaikeaa mielialaoireilua (N=17 804). Mielialaoireilevina pidettiin tässä
tutkielmassa nuoria, jotka olivat saaneet ahdistusoireilua kartoittavasta GAD-7-mittarista vähintään 10
yhteispistettä, masennusoireilua kartoittavasta PHQ-2-mittarista vähintään yhden pisteen tai joilla oli
sekä ahdistus- että masennusoireilua.
Tutkielman tulokset osoittivat, että mielialaoireilevat nuoret tukeutuvat mielialaoireisiin apua
tarvitessaan ensisijaisesti ystäviin ja muihin läheisiin henkilöihin. Vaikeasti mielialaoireilevat nuoret
saavat hieman kohtalaisesti oireilevia nuoria enemmän apua ja tukea koulusta, mutta he kokevat myös
jäävänsä useammin ilman apua ja tukea. Myös ulkomaalaistaustaiset, ulkomailla syntyneet nuoret
jäävät useammin ilman koulun apua ja tukea kuin muista syntyperäryhmistä olevat nuoret. Kun
syntyperän lisäksi huomioidaan muut taustatekijät, syntyperä ei enää selitä apua vaille jäämistä. Sen
sijaan pojat, kahdeksannen vuosiluokan oppilaat, kahden vanhemman kanssa asuvat nuoret sekä
nuoret, joiden perheen taloudellinen tilanne oli melko huono tai erittäin huono, raportoivat useammin
jäävänsä ilman apua ja tukea koulusta.
Nuorten mielenterveyden tuen ja mielenterveyspalvelujen tutkimista on yhä tarpeen jatkaa
tulevaisuudessa. Jatkossa olisi tarpeen tutkia, millaisia vaikutuksia ystäviltä saadulla avulla ja tuella on
mielialaoireileville nuorille sekä avunlähteenä oleville ystäville. Eri syntyperistä olevien nuorten avun
ja tuen saantia koulussa tulisi yhä tutkia, sillä maahanmuuttaneiden nuorten näkemyksistä ja
kokemuksista koulun palvelujen käytössä tiedetään vähän. Lisäksi koulun palvelujen saatavuutta olisi
tarpeen tutkia tutkielman tulosten ja muiden palvelujen saatavuuteen vaikuttavien tekijöiden
näkökulmasta.
Mood symptoms among young people have increased over the last few years and anxiety and
depression are one of the most common mental health disorders among young people. There are
differences in mental health symptoms between young people of different origins and young people
who have immigration background have more mental health problems than young people born in the
country of residence. Key roles in supporting young people's mental health are recognized to be played
by people close to young people, as well as by official professionals. However, seeking help for
mental health problems among young people remain low and individual, social, systemic, and
structural barriers are identified as significant barriers to accessing support. The purpose of this thesis
was to describe access to help and support at school for young people experiencing mood symptoms
and to examine the relationship between their origin and the support they received. The aim of the
thesis was to create new information about getting help and support for young people with mood
symptoms at school, with which school services can be developed to better meet the mental health
needs of young people.
This thesis was conducted as a quantitative, correlative study, using data from the School Health
Promotion study. The data was collected in 2019. This thesis focused on young people with mood
symptoms, specifically examining a sub-sample of 8th and 9th grade students who reported having
moderate or severe mood symptoms (N=17 804). In this thesis, young people who had scored at least
10 total points on the GAD-7 measuring self-reported anxiety symptoms, at least one point on the
PHQ-2 measuring self-reported depressive symptoms or who had both anxiety and depressive
symptoms were considered to have mood symptoms.
The results of this thesis indicate that young people with mood symptoms rely primarily on their
friends and other close people when they need help with mood symptoms. Young people with severe
mood symptoms receive slightly more help and support from school than young people with moderate
symptoms, but they also feel that they are more often left without help and support. Young people
with a foreign background are also more often left without school help and support than young people
from other origin groups. When other background factors are taken into account, origin was not found
to explain the lack of help. Boys, eight-grade students, young people living with two parents, and
young people whose family's financial situation was poor or extremely poor more often report that
they are left without help and support from school.
There is still a need to continue researching youth mental health support and mental health services in
the future. In the future, it would be necessary to study what kind of effects the help and support
received from friends have on young people with mood symptoms and on friends who are the source
of help. The access to help and support in school for young people of different origins should also be
investigated, as little is known about the views and experiences of young immigrants in using school
services. It would still be necessary to examine the availability of the school's services from the
perspective of the results of the thesis as well as from the perspective of other factors affecting the
availability of services.