Långsjön kartanon historia 1811–1970 –kukoistuksesta rappioon : muutoksia toiminnoissa, tuotannoissa ja rakennuskannassa Sagulinin suvun vaikutusaikana

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Långsjön kartanon historiaa kartanon kukoistuksen ajasta sen rappioon Sagulinin suvun vaikutusaikana. Långsjön kartano sijaitsee Someron kunnassa Pitkäjärven kylässä. Somero on Varsinais-Suomen itäisin kunta. Tutkimuksessa käsitellään yleisellä tasolla Someron lähialueiden historiaa rautakaudelta alkaen ja Långsjön kartanon omistushistoriaa. Aiemmin on julkaistu tutkimuksia Långsjön kartanon kehitysvaiheista Ramsayn suvusta Sagulinin sukuun, mutta tämä tutkimus kohdistuu pääosiin Långsjön kartanon Sagulinin suvun vaikutusvuosiin 1811–1946. Tutkimuksen tarkoitus tuoda esille elämän muutoksia kartanon loistokaudella, kartanon kehitysvaiheita ja myös rapeutumisen syitä kartanon rakennuskannan, tuotantojen sekä toimintojen näkökulmista. Kartanon loistoaika alkoi Venäjän autonomian aikana. Kartanon rappiokaudet sijoittuvat talvi- ja jatkosotien jälkeiseen aikaan, ja niiden syinä ovat poliittiset päätökset. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, minkälaisia muutoksia rakennuskannassa on tapahtunut loistokaudella ja ennen rappiota ja minkälaiset asiat ovat vaikuttaneet kartanon rappioon. Tutkimus tehtiin laadullisella menetelmällä. Rakennuskannan muutosta tarkastelevassa tutkimuksessa käytettiin erilaisia keinoja tietojen keräämiseen, vaikka Långsjön kartanosta on olemassa vain muuttamia historiallisia tutkimuksia. Tietolähteenä toimi myös Sagulinin suvun perillinen, Långsjön kartanossa asuva Marja Korhonen, joka antoi useita haastatteluja tutkimukseen liittyvistä aiheista. Tietolähteenä käytettiin myös vanhojen karttojen analyysia ja alueiden vertailua metakarttojen avulla. Kartanon rakennuskannan kuntoa tutkittiin paikan päällä kenttätyönä keväällä ja kesällä vuonna 2023. Tutkimuksessa pohdittiin Långsjön kartanon alasajoa ja vastaavanlaisiin kartanoihin liittyviä ilmiön syitä ja arvioitiin, onko kartanolla tulevaisuutta ja mahdollisuuksia toiminnan palauttamiseen. Tutkimuksen tulosta voidaan käyttää uusien tutkimusten lähtökohtana, koska Långsjön kartanon tietopankkia ei avattu täydellisesti. Tutkittavaa löytyy runsaasti muun muassa puistomaiseman ja kulttuuriympäristön näkökulmasta.