Terveydenhuollon ammattilaisten eettisen kompetenssin mittaaminen : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Ladataan...
438.64 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata mitä terveydenhuollon ammattilaisten eettisen kompetenssin ja sitä lähellä olevia mittareita on olemassa ja kuvata mittareiden sisältöalueet. Eettisen kompetenssin merkitys terveydenhuollossa on korostunut erityisesti hoitotyön monimutkaistumisen ja potilaiden odotusten kasvun myötä. Eettinen kompetenssi on keskeinen tekijä potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja ammattietiikan ylläpitämisessä. Laadukkaan hoidon takaamiseksi ohjeistuksen ja koodien tulisi suojata sekä hoitajaa että potilasta, ja tasapainottaa hoitajan vastuun ja potilaiden oikeuksien välistä suhdetta.
Eettistä kompetenssia lähellä olevia asioita ovat esimerkiksi moraalinen kompetenssi, moraalinen herkkyys ja moraalinen ahdistus. Käsitteet eivät tarkoita samaa kuin eettinen kompetenssi, mutta niiden voidaan ajatella liittyvän läheisesti abstraktiin eettisen kompetenssin käsitteeseen. Sen vuoksi myös näitä käsitteitä koskevia mittareita tarkastellaan tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa.
Tutkielman aineisto muodostui systemaattisen kirjallisuushaun avulla, ja haku tehtiin kolmeen eri tietokantaan. APA PsycINFO, CINAHL ja Pubmed -tietokannoista löydettiin vuosilta 1985-2024 yhteensä 1087 artikkelia, joista tähän tutkielmaan valittiin 19 artikkelia mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Kirjallisuushaku tehtiin kevään 2024 aikana. Valitut artikkelit olivat joko kvantitatiivisia tutkimuksia, tai monimenetelmätutkimuksia, joista tässä tutkielmassa tarkasteltiin vain kvantitatiivista osuutta. Aineiston laatu arvioitiin MMAT-työkalua käyttäen ja induktiivisen sisällönanalyysin keinoin aineistosta tunnistettiin eettisen kompetenssin mittareita (n=2) ja eettistä kompetenssia lähellä olevia mittareita (n=6) sekä niiden sisältöalueet.
Kaikki tunnistetut mittarit olivat itsearviointimittareita, jotka sisälsivät väittämiä. Mittareiden väittämien arviointi toteutettiin 4-6 portaisella asteikolla mittarista riippuen. Mittareissa tunnistettiin samankaltaisuuksia, ja osaa mittareista voitiin soveltaa erilaisissa ympäristöissä hyödynnettäviksi. Eettisen kompetenssin mittareita tunnistettiin varsin vähän, mutta eettistä kompetenssia lähellä olevien mittareiden tunnistaminen ja mukaanotto rikastutti tulososiota.