Vallankäytön ja tunteiden yhteys sosiaalityössä : Sosiaalityöntekijöiden tunnekokemuksia vallankäytön tilanteissa

Abstract

Sosiaalityö on vaativaa asiakas- ja asiantuntijatyötä, mitä säätelee lainsäädäntö. Sosiaalityön kaltaiseen ihmissuhdetyöhön liittyy vahvasti myös eettinen harkinta ja työtä omalta osaltaan raamittavat myös erilaiset ammattieettiset ohjeistukset ja muut säädökset. Sosiaalityössä sosiaalityöntekijällä on sekä oikeus, että velvollisuus puuttua asiakkaan elämään lainsäädännön tuomin rajoituksin tilanteen niin vaatiessa. Sosiaalityön asiakkuudessa onkin pitkälti kyse suhteesta valtaan ja työn lähtökohtana pidetäänkin tukevan vallan rakentamista kaikessa sen toiminnassa. Toisaalta sosiaalityö perustuu myös arvo-osaamiselle ja yleisten ihmisoikeuksien noudattamiselle. Tämän lisäksi sosiaalityö on myös hyvin vahvasti tunnesidonnaista työtä.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia sosiaalityön vallankäyttöön liitettyjä tunnekokemuksia. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia tunteita sosiaalityöntekijät oman kokemuksensa mukaan kokevat erilaisissa sosiaalityön vallankäytön tilanteissa. Lisäksi tutkitaan, onko vallankäytön tilanteissa heräävillä tunteilla vaikutusta itse sosiaalityön vallankäyttöön. Tutkimuksessa selvitetään myös, kokevatko sosiaalityöntekijät eettistä ristiriitaa vallankäytön, sen herättämien tunteiden ja sosiaalialan ammattieettisten ohjeiden välillä.

Tutkielma on laadullinen tutkimus ja tutkimuksen aineisto koostuu kolmen sosiaalityöntekijän haastatteluista. Haastattelut on toteutettu teemahaastattelun keinoin ja aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen rakentavat vallan käsitteen ja sen teorioiden paikantuminen sosiaalityön kentälle, tunteiden ja tunnetyön merkitys sosiaalityössä sekä sosiaalityön ammattietiikka ja sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeistukset.

Tutkimustulosten perusteella sosiaalityön vallankäytön tilanteet aiheuttavat sosiaalityöntekijöissä monia erilaisia tunnereaktioita. Tutkimustuloksista on nähtävissä, että vallankäytön tilanteet aiheuttivat työntekijöissä enemmän negatiivisia, kuin positiivisia tunteita. Negatiiviset tunteet liittyivät erityisesti kokemukseen riittämättömyydestä, kun positiivisiin tunteisiin liitettiin kokemuksia oikeudenmukaisuudesta. Riittämättömyydentunteet näkyivät muun muassa keinottomuutena, pettymyksenä, ahdistuksena, epävarmuutena ja jännityksenä. Positiiviset tunteet liitettiin tilanteisiin, joissa koettiin onnistumisen tunteita, iloa ja helpotusta. Positiivisia tunnekokemuksia aiheuttivat myös sellaiset vallankäytön tilanteet, joissa sosiaalityöntekijät kokivat voineensa käyttää valtaansa asiakkaan edun saavuttamiseen.

Vallankäytöntilanteissa heränneillä tunteilla ei nähty olevan vaikutusta sosiaalityön vallankäyttöön käytännössä. Sosiaalityöntekijöiden subjektiivisten kokemusten mukaan vallankäyttöön vaikuttivat ainoastaan lainsäädäntö, ammatillinen arvio, kerätty informaatio ja eettinen harkinta. Toisaalta tutkimuksessa tuli kuitenkin ilmi, että tunteet saattavat vaikuttaa huomaamatta ja epäsuorasti. Sosiaalityöntekijät eivät kokeneet ristiriitaa vallankäytön ja sosiaalialan ammattieettisten ohjeiden välillä. Sosiaalityöntekijöiden kokemuksen mukaan sosiaalityö perustuu ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Eettinen ristiriita paikannettiin kuitenkin erityisesti harkintaa vaativiin vallankäytön tilanteisiin, joissa tilanne voidaan tulkita usealla eri tavalla.