Kognitiiviset vinoumat ja heuristiikat yritysjohdon päätöksenteossa muutostilanteissa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman aiheena ovat kognitiiviset vinoumat ja heuristiikat yritysjohdon päätöksenteossa muutostilanteissa. Tutkielman lähtökohtana on, että yritysjohdon päätöksenteko ei perustu ainoastaan rationaaliseen vaihtoehtojen vertailuun. Siihen liittyvät myös epävarmuus, tulkinta sekä systemaattiset ajatusharhat. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kognitiiviset vinoumat ja heuristiikat näkyvät yritysjohdon päätöksenteossa, mitkä ovat yleisimmät vinoumat ja miten niitä voidaan oppia tunnistamaan sekä ennaltaehkäisemään. Tarkastelu kohdistuu erityisesti kahteen muutostilanteeseen, kasvuhakuiseen strategiseen uudistumiseen ja sopeuttavaan rakennemuutokseen. Tutkielma on teoreettinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu päätöksentekoa, kognitiivisia vinoumia, heuristiikkoja, johtamista ja organisaatioiden muutostilanteita käsittelevästä tieteellisestä kirjallisuudesta. Tutkielmassa tarkastellaan ensin päätöksenteon taustaa yksilön ja organisaation näkökulmasta, minkä jälkeen määritellään keskeiset kognitiiviset vinoumat ja heuristiikat. Näitä teemoja yhdistetään analysoimalla, miten kognitiiviset vinoumat ja heuristiikat näkyvät yritysjohdon päätöksenteossa muutostilanteiden eri vaiheissa: päätöstilanteen hahmottamisessa, vaihtoehtojen arvioinnissa ja riskinotossa sekä päätösten johdonmukaisuudessa, sitoutumisessa ja jälkikäteisarvioinnissa. Tutkielman perusteella kognitiiviset vinoumat ja heuristiikat liittyvät yritysjohdon päätöksentekoon koko päätöksentekoprosessin aikana. Keskeisimmiksi vinoumiksi nousevat kehystämisen teoria, vahvistusharha, yli- ja aliluottamus, uponneiden kustannusten harha ja jälkiviisausvinouma. Heuristiikoista tärkeimpiä ovat ankkurointi-, saatavuus- ja edustavuusheuristiikka. Tulokset osoittavat, että samat vinoumat voivat saada erilaisen merkityksen muutostilanteen luonteen mukaan: kasvuhakuisessa strategisessa uudistumisessa korostuvat optimismi, mahdollisuudet ja onnistumisen odotukset, kun taas sopeuttavassa rakennemuutoksessa painottuvat uhka, pakko ja tappioiden välttäminen. Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, ettei vinoumia voida poistaa päätöksenteosta kokonaan. Kuitenkin niiden haittavaikutuksia voidaan vähentää tunnistamalla niiden tyypillisiä ilmenemismuotoja sekä tukemalla päätöksentekoa systemaattisella tiedonhankinnalla, vaihtoehtojen kriittisellä vertailulla ja päätöksentekoa rajoittavien tekijöiden esiin tuomisella.