Ortognaattisen kirurgian hoitokäytännöt vuosina 2003–2012

Abstract

Aikuisiällä vaikean luustollisen epäsuhdan ja kasvojen asymmetrian korjaamiseen tarvitaan hampaiden oikomishoidon lisäksi leukojen erityyppisiä osteotomioita eli niin sanottua ortognaattista kirurgiaa. Tämän syventävän työn tarkoituksena on selvittää ortognaattisia hoitokäytäntöjä Suomessa.

Työssä tehdään kirjallisuuteen perustuva katsaus ortognaattisen hoidon indikaatioista, hoitomenetelmistä, saavutetuista tuloksista ja komplikaatioista. Näiden toimenpiteiden yleisyyttä vuosien 2003–2012 aikana suhteutettuna väestöpohjaan selvitetään Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Potilastiedot on kerätty edellä mainittujen sairaanhoitopiirien tietojärjestelmistä.

Selvitettäviä asioita ovat muun muassa ortognaattisen kirurgian toimenpiteiden lukumäärä, potilaiden ikä- ja sukupuolijakautuma ja tehdyt leikkaukset toimenpideluokituksen mukaisesti jaoteltuina. Tulosten ja kirjallisuuden perusteella arvioidaan ja verrataan hoitokäytäntöjä kyseisissä sairaanhoitopiireissä.

Kaikissa neljässä sairaanhoitopiirissä hoidettiin yhteensä 1356 potilasta vuosina 2003-2012. Hoidettujen potilaiden lukumäärät vaihtelivat vuositasolla vähän, havaittavissa oli hienoista laskua kaikissa muissa sairaaloissa paitsi Tampereella. Hoidetuista potilaista naisia oli 63,4 %. Suurin osa potilaista oli iältään 21-25 vuotiaita. Vaasan keskussairaalassa tehtiin eniten ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vähiten osteotomioita suhteessa sairaanhoitopiirin asukaslukuun. Leikkauksista yleisin oli alaleuan sagittaalinen ramusosteotomia jonka osuus seurantajakson aikana tehdyistä ortognaattis-kirurgisista toimenpiteistä oli 66,9 %. Toiseksi yleisin oli Le Fort- osteotomia 38,9 %.