Lapsuuden perheen toimeentulo-ongelmien yhteys aikuisuuden huono-osaisuuteen

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin lapsuuden perheen toimeentulo-ongelmien yhteyttä aikuisuuden huono-osaisuuteen. Aiempien tutkimusten mukaan perheen taloudellisilla vaikeuksilla, etenkin vanhempien toimeentulotuen asiakkuudella, on negatiivinen vaikutus yksilön kokemaan hyvinvointiin. Tutkin, ovatko lapsuuden perheessä koettu heikko toimeentulo ja perheen turvautuminen toimeentulotukeen (aiemmin huoltoapu) yhteydessä lapsen matalaan koulutusasteeseen, työttömyyteen, koettuun heikkoon toimeentuloon, koettuun heikkoon terveyteen tai koettuun huono-osaisuuteen aikuisiällä. Lisäksi selvitän, ovatko lapsuuden perheen toimeentulotuen asiakkuus ja koettu heikko toimeentulo eri tavoin yhteydessä yksilön aikuisuuden matalaan koulutusasteeseen, työttömyyteen, koettuun heikkoon toimeentuloon, koettuun heikkoon terveyteen ja koettuun huono-osaisuuteen. Tutkimusaineistona käytän Turun yliopiston sosiaalipolitiikan oppiaineessa kerättyä postikyselyaineistoa nimeltään Tutkimus väestöryhmien välisistä hyvinvointieroista ja hyvinvointiongelmien paikantumisesta 2015. Analyysimenetelminä käytän ristiintaulukointia ja binääristä logistista regressioanalyysia. Tuloksieni mukaan lapsuuden perheen toimentulo-ongelmat ovat yhteydessä etenkin aikuisuuden heikkoon koettuun terveyteen ja koettuun huono-osaisuuteen. Lapsuuden perheen toimeentulo-ongelmat ovat tilastollisesti melkein merkitsevästi yhteydessä aikuisiän matalaan koulutukseen ja koettuun heikkoon toimeentuloon. Lapsuuden perheen heikoksi koettu toimeentulo on vahvemmin yhteydessä aikuisiän huono-osaisuuteen, kuin lapsuuden perheen turvautuminen toimeentulotukeen tai huoltoapuun. Tuloksista voidaan päätellä, että lapsuuden perheen toimeentulo-ongelmat ovat yhteydessä aikuisena koettuun huono-osaisuuteen ja siten huono-osaisen identiteetin syntymiseen. Lapsuuden perheen toimeentulo-ongelmat vaikuttavat lasten hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti myös aikuisiällä. On viitteitä, että huono-osaisen identiteetti omaksutaan varhain. Jotta ylisukupolvista huono-osaisuutta voitaisiin ehkäistä, tulisi panostaa varhaiskasvatukseen ja ehkäistä koulupudokkuutta. Lisäksi universaalit tuet ja palvelut tulisi eheyttää. Etenkin ensisijaisten etuuksien taso tulisi korjata, jotta pitkiltä toimeentulotuen asiakkuuksilta vältyttäisiin ja ylisukupolviset ketjut saataisiin katkaistua.