"We'll listen to some great music" : Populaarimusiikki narratiivisena välineenä 1970–80-luvuille sijoittuvissa elokuvissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkin 1970–80-luvun populaarimusiikin narratiivista roolia aikakauteen sijoittuvissa elokuvissa. Aineistooni kuuluu kolme elokuvaa, Melkein julkkis (2000), Everybody Wants Some!! (2016) ja Surutta? Sekaisin (1993). Musiikkia soitetaan elokuvissa paljon, ja siitä myös keskustellaan. Olennaista on, että musiikki on aikansa oikeaa populaarimusiikkia, ja että elokuvat on tehty paljon niiden kuvaamaa aikakautta myöhemmin. Valitsin elokuvista tiettyjä kohtauksia analysoitavaksi: elokuvien alut sekä kohtaukset, joihin liittyi autoilu tai joissa musiikilla oli iso rooli. Kävin kohtaukset läpi kiinnittäen huomiota musiikin rooliin suhteessa esimerkiksi hahmoihin ja tunnelmaan. Kokosin huomiot yhteen ja muodostin analyysini musiikin funktioista kyseisissä kohtauksissa. Musiikin tärkein rooli kyseisissä elokuvissa on ajankuvan vahvistaminen. Tätä väitettä tukee myös tutkimuskirjallisuus. Muita rooleja on tunnelman asettaminen, hahmoista kertominen, juoneen ja tuleviin tapahtumiin viittaaminen, hahmojen välisten suhteiden ilmentäminen ja tapahtumien suodattaminen tietyn linssin läpi. Musiikista puhuminen myös asettaa Melkein julkkis -elokuvan fiktiivisen bändin Stillwaterin tosimaailman musiikkikentälle.