Erityisopettajien näkemyksiä lasten osallisuuden toteutumisesta erityisopetuksessa

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen erityisopettajien näkemyksiä siitä, miten lasten oikeus osallisuuteen toteutuu erityisopetuksessa. Lasten oikeuksia on pyritty turvaamaan erilaisilla sopimuksilla, joista merkittävin on ollut Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista. Sen noudattamiseen on moni valtio sitoutunut ja esimerkiksi Suomessa sopimuksen pohjalta on laadittu kansallinen lapsistrategia. Tämä strategia julkaistiin vuonna 2021 ja sen tärkeimpänä päämääränä on ollut varmistaa kestävän lapsi- ja perhepolitiikan toteuttaminen Suomessa. Tutkimuksessani olen kiinnostunut selvittämään, millainen kokemus erityisopettajilla on lasten osallisuuden toteutumisesta erityisopetuksessa. Tarkastelen, miten lapsen oikeuksien sopimuksen erilaiset osallisuutta koskevat pykälät huomioidaan erityisopetuksessa ja miten lasten osallisuus ymmärretään erityisopetuksessa Shierin (2001) osallisuuden porrasmallin avulla. Tarkemmat tutkimuskysymykseni ovat: Miten lapsen oikeus osallisuuteen huomioidaan erityisopetuksessa? Toteutuuko lapsen oikeus osallisuuteen erityisopetuksessa? Tutkimukseni aineisto koostuu kolmesta puolistrukturoidusta erityisluokanopettajan haastattelusta (n=3). Toteutin haastattelut etäyhteyksin Zoomin välityksellä ja niissä keskityttiin erityisopettajien kokemuksiin lasten osallisuuden tukemisesta ja toteutumisesta. Analysoin haastattelut teorialähtöisellä laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimukseni tulosten mukaan oppilaiden osallisuus erityisopetuksessa on huomioitu. Tuloksista voidaan todeta, että lasten osallisuutta toteutuu kaikilla Shierin mallin tasoilla. YK: lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämän osallisuuden voidaan katsoa toteutuvan Shierin osallisuuden mallissa kolmen ensimmäisen tason jälkeen. Tulokset osoittivat, että tämä toteutui erityisopetuksessa. Haastatteluissa ilmeni, että opettajat kokivat erityisen tärkeänä kuunnella lapsia ja pyrkiä onnistuneeseen vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Johtopäätöksien tulkinnassa tulee muistaa, että tutkimuksen otanta oli suppea ja lasten oma ääni ei tullut kuulluksi.